1. Kotimaiset ja käännetyt kirjat
Kirjakori 2021 -katsaus pureutuu Suomessa viime vuonna julkaistuun lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Kirjakorissa on mukana 1222 lasten- ja nuortenkirjaa.
Vuoden 2021 Kirjakorin kirjoista kotimaisia on 644 kappaletta eli 53 %. Kotimaisten kirjojen osuus on jo viidettä vuotta peräkkäin käännettyjä kirjoja suurempi.
2. Kustantajat
Vuoden 2021 Kirjakorissa on mukana kirjoja yhteensä 145 eri kustantajilta. Kirjakorin kymmenen suurinta kustantajaa (Otava, Tammi, Mäkelä, WSOY, Readme&Kids.fi, Karisto, Books on Demand, Lasten Keskus, Gummerus ja Kumma-kustannus) ovat julkaisseet 61 % Kirjakorin kirjoista. Suurimmalta kustantajalta, Otavalta, on mukana 154 kirjaa.
Kirjakorissa on kirjoja 14 ulkomaiselta kustantajalta. Suurin osa näistä on suomalaisten teosten käännöksiä muille kielille.
Kustantajia, joilta on mukana yli kymmenen kirjaa on 26. Kustantajia, joilta on mukana 2-9 kirjaa on 46 ja yksi kirja Kirjakorissa on yhteensä 73 kustantajalta.
3. Käännöskielet
Suurin osa eli 71 % vuoden 2021 käännetyistä lasten- ja nuortenkirjoista suomennettiin englannin kielestä. Toiseksi käännetyin kieli oli ruotsi 10 %:n osuudellaan.
Kirjakorissa on tänä vuonna mukana myös yksitoista muuta alkukieltä: espanja, hollanti, islanti, italia, japani, liettua, norja, ranska, saksa, tanska ja viro. Kuvissa on esimerkkikirja kaikista kielistä.
4. Maailmanparannus- ja ympäristöaiheet
Maailmanparantaminen, ympäristöasiat ja ilmastonmuutos olivat edelleen vahvasti esillä vuoden 2021 lastenkirjoissa.
Kirjoissa on mm. esillä asioita, joita lapset voivat tehdä pelastaakseen maapallon tai vaikuttaakseen ilmastonmuutoksen etenemiseen. Toisaalta kirjoissa toteutetaan myös pieniä ympäristöä parantavia tekoja omassa lähiympäristössä.
5. Lastenkirjat
Vuoden 2021 Kirjakorissa on mukana ennätysmäärä lastenkirjoja, yhteensä 312 kirjaa. Määrä on suurin koko Kirjakorin vuodesta 2001 alkaneen seurannan aikana. Vuoteen 2020 verrattuna kirjoja on 30 enemmän.
Lastenkirjojen kategoriaan lasketaan Kirjakorissa lastenromaanit ja satu- ja kertomuskokoelmat. Kotimaisia lastenkirjoja on 195 ja käännettyjä 117.
Kotimaisia lastenkirjoja on mukana aiempaa useammalta kustantajalta. Hieman alle puolet kirjoista (kotimaisista 43 %) kuuluu kirjasarjaan.
6. Rosvoja
Lastenkirjojen päähenkilöiden joukkoon liittyi vuonna 2021 useita rosvoja. Kirjojen rosvoperheissä on lapsia, jotka ovatkin luonteeltaan liian valoisia, kiinnostuneet lukemisesta tai pitävät enemmän luvallisista asioista kuin ryöstelystä. Tarinan jännite syntyy kilttien lasten kapinasta rosvovanhempien odotuksia vastaan mm. Heli Rantalan ja Netta Lehtolan kirjassa Murtautuja Mauri (WSOY) ja Roope Lipastin kirjassa Rudolf Rosvo ja hirveä suku, kuvitus Anton Lipasti (Gummerus).
Rosvoja esiintyy runsaasti myös lastendekkareissa ja salapoliisikertomuksissa. Siri Kolun Me Rosvolat -sarjan ensimmäinen osa ilmestyi Hanna Männikkölahden selkomukautuksena (Avain).
Svenska Barnboksinstitutet on analysoinut Bokprovning-katsauksessaan lasten- ja nuortenkirjojen rosvoja tarkemmin. Rikosten vakavuus kasvaa lukijoiden iän karttuessa. Rikollisuuden esittäminen on yhteiskunnallisen muutoksen myötä muuttunut vähemmän mustavalkoiseksi.
7. Sukupuolen moninaisuus
Sukupuolen moninaisuutta ja sukupuoli-identiteettiä käsiteltiin tai ainakin sivuttiin mm. seuraavissa vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjoissa.
Dess Terentjevan säeromaanissa Ihana (WSOY) päähenkilö Lilja on ihastunut muunsukupuoliseen nuoreen, joka ei uskalla paljastaa identiteettiään äidilleen. Juno Dawsonin Ihmemaa (Gummerus) mukailee Lewis Carrollin klassikkoteosta kertoessaan transtyttö Alicen seikkailuista sekavissa bileissä. Aiden Thomasin nuortenromaanissa Hautausmaan pojat (Karisto) suku ei anna transsukupuolisen Yadrielin osallistua pojille tarkoitettuun aikuistumisrituaaliin.
Ursula Mursun kirjoittamassa ja Apila Pepitan kuvittamassa lastenromaanissa Myrtti ja noitatukka (Kumma) esiintyy niin Myrtin transsukupuolinen isi kuin tädin muunsukupuolinen ihastus. Jani Toivolan kirjoittamassa ja Saara Obelen kuvittamassa kuvakirjassa Poika ja hame (Otava) Roni pohtii ja rikkoo sukupuolittuneita tapoja. Riina Tanskanen lähestyy sarjakuvaromaanissaan Tympeät tytöt (Into) tyttöyttä ja naiseutta normikriittisestä näkökulmasta.
8. Saamen- ja karjalankielisiä kirjoja
Vuoden 2021 Kirjakorista löytyy useita saamen-, karjalan- ja meänkielisiä kirjoja sekä yksi kveeninkielinen teos.
Sirpa Sironen-Hännisen ensikirja Ilo pisaroi! (Sanoma Pro) ilmestyi suomen- ja ruotsinkielisen laitoksen lisäksi kaksikielisinä versioina koltansaame-suomi ja pohjoissaame-inarinsaame. Katerina Paalamon ja Sanna Hukkasen sarjakuvateos Otavaisen kruunu: šarjakuvašanakirja (Karjalan Sivistysseura) julkaistiin kolmella karjalan murteella livvinkarjalaksi, suvikarjalaksi ja vienankarjalaksi.
Anna Mämmin kirjoittama ja Inga-Wiktoria Påven kuvittama lastenkirja Marja ja Pohjoistuuli (Lumio) ilmestyi sekä pohjoissaameksi että meänkielellä. Inga Borgin meänkieliset Plyppi-kirjat on kääntänyt ja kustantanut Jonna Palovaara. Terje T. Wollmannin ja Kristoffer Karlsenin alun perin norjankielinen sarjakuva Nils ja Magga (Vintereik Forlag) on mukana Kirjakorissa pohjoissaamen- ja kveeninkielisinä versioina.
9. Tietokirjoja eläimistä
Kirjakorissa on tänä vuonna mukana yhteensä 217 tietokirjaa, joista 139 on kotimaisia ja 78 käännettyjä. Erilaiset eläimet ovat varsin suosittu aihe, sillä ne esiintyvät pääosassa yli 50 kirjassa.
Pinja Meretojan tietokuvakirja Pullervo (Tammi) kertoo WWF:n norppalivessä tutuksi tulleesta saimaannorppa Pullervosta. Saimaannorppa esiintyy myös Minna Viitalähteen teoksessa Me harvinaiset (Atena), jossa norpan ohella esitellään susi, ahma ja 11 muuta uhanalaista Suomen luonnon eläintä. Ahman elämästä voi lukea lisää Antti Leinosen valokuvin kuvitetusta kirjasta Mies ja ahma (Minerva).
Dara McAnultyn teoksessa Nuoren luonnontutkijan päiväkirja (Karisto) autistinen teinipoika havainnoi lintuja Pohjois-Irlannin maisemissa. Kirjakorin eläinaiheisissa tietokirjoissa esiintyy myös mm. hyönteisiä ja ötököitä, jyrsijöitä ja jäniksiä, kaloja, karhuja, kissoja ja koiria, majavia ja muurahaisia, perhosia ja punkkeja, valaita ja Ähtärin eläinpuiston asukkeja – sekä tietysti dinosauruksia.
10. Kuvitetut lastenromaanit
Kuvitettuja lastenkirjoja ilmestyi viime vuonna runsaasti: Vuoden 2021 Kirjakorin 312 lastenkirjasta kuvitusta löytyy yhteensä 284 teoksesta. Kirjoista värikuvitettuja on 192 ja mustavalkokuvitettuja 92. Kokonaan vaille kuvitusta on jäänyt ainoastaan 28 lastenkirjaa, joista suurin osa kotimaisia.
Kaikista kotimaisista lastenkirjoista värikuvitettujen osuus on 59 %. Käännettyjen puolella osuus on hieman suurempi, 66 %. Värikuvitetuiksi teoksiksi on tässä tarkastelussa laskettu myös kaksiväriset, kuten tietyllä tehostevärillä kuvitetut kirjat.
Värikuvitettujen helppolukuisten lastenkirjojen rinnalle on tullut lukuisia nelivärikuvitettuja lastenromaaneita. Kuvitetut romaanit voivat sisältää esimerkiksi sarjakuvamaista kuvitusta, tekstittömiä kuva-aukeamia tai kuvia ihan jokaisella sivulla. Osa kuvaromaaneista on suunnattu lasten ohella varhaisnuorille.
11. Lapset ja nuoret kirjoittajina
Lasten ja nuorten omia tekstejä julkaisevan Kustannus Z:n ensimmäiset kirjat ilmestyivät viime vuonna. Kirjakorissa on mukana kolmen nuoren kirjailijan teokset: Riina Ahon novellikokoelma Kaikki tiet vievät koomaan, Kim Myrsky Holopaisen pienoisromaani Ihmiset katsovat toisiaan ja Emmi Köykän romaani Näkinkenkätyttö.
Muita vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjojen nuoria tekijöitä ovat mm. Heikki Niskan runokokoelman Hornanperän hurjapäät (Kulttuurivihkot) kuvittanut 10-vuotias Matilda Kilpua sekä Kirjakorin nuorin kirjailija, neljävuotias Leo Humina. Hänen kirjansa on nimeltään Maailman viimeinen varvas (Books on Demand).
12. Nuortenkirjat ja mielenterveys
Nuortenkirjoja on vuoden 2021 Kirjakorissa 166 kappaletta. Kotimaisten teosten määrä laski jo kolmatta vuotta peräkkäin: niitä on koossa yhteensä 75, kun vuonna 2020 kotimaisia nuortenkirjoja oli 89 ja vuonna 2018 jopa 105 kappaletta.
Nuorille suunnatuissa teoksissa kerrotaan elämän arkisista tilanteista: seurustelusta ja ystävyyssuhteista, opiskelusta ja vapaa-ajanvietosta. Lisäksi mielenterveyteen liittyvät asiat ovat esillä monessa viime vuonna ilmestyneessä kotimaisessa nuortenkirjassa.
Anu Holopaisen teos Filigraanityttö (Karisto) kertoo pakko-oireista kärsivästä Ennistä. Riina Mattilan kirjassa Silmät avatessa on edelleen pimeää (WSOY) Viljan ystävällä Joelilla on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kati-Annika Ansasin esikoisromaanissa Tuhkataivas (Oppian) 16-vuotias Evelina voi pahoin ja päätyy suljetulle osastolle.
J.S. Meresmaan säeromaanissa Khimaira (Myllylahti) 19-vuotiasta Saraa ahdistaa kertoa vanhemmille lesboudestaan ja polyamorisesta suhteestaan. Veera Salmen säeromaanissa Olin niinku aurinko paistais (Otava) Gabriel uupuu, kun arjen pyörittäminen ja pikkusiskon etäkoulusta huolehtiminen jää hänen vastuulleen äidin sairastuttua koronaan.
13. Ruotsalaiset kirjat
Ruotsissa ilmestyi Svenska Barnboksinstitutin Bokprovning-tilaston mukaan viime vuonna 2204 lasten- ja nuortenkirjaa. Kirjakorissa kirjoja on 1222. Kun määrä suhteutetaan väkilukuun, ilmestyy Suomessa ja Ruotsissa suunnilleen saman verran lasten- ja nuortenkirjoja.
Kotimaisen kirjallisuuden osuus oli Ruotsissa ennätykselliset 66 prosenttia. Suomessa kotimaisia teoksia oli 53 % Kirjakorin kirjoista.
Kirjakorissa on mukana neljä Ruotsissa julkaistua teosta, joissa on suomalainen tekijä. Esimerkiksi Klara Perssonin kuvakirjan Kom hit då! (Rabén & Sjögren) on kuvittanut Marika Maijala.
14. Sarjakuvat
Vuoden 2021 Kirjakorissa on yhteensä 36 sarjakuva-albumia, joista 22 on kotimaisia ja 14 käännettyjä. Lastenkirjainstituutin kirjastoon tallennetaan käännössarjakuvaa valikoiden, joten Kirjakorissa on mukana vain osa viime vuonna suomeksi käännetyistä teoksista.
Mari Luoman Romeo & Hirviöt (WSOY) kertoo Addisonin kartanossa toimivasta yksityiskoulusta, jonka opettajakunnassa on jotain outoa. Pauli Kallion ja Juliana Hyrrin Kalle, Kaneli ja kipsi (Suuri Kurpitsa) jatkaa jalkapalloa ja sellonsoittoa harrastavan Kallen tarinaa.
Anne Muhosen Älä unohda minua (Avain) kuvaa Eeron TET-harjoittelua kukkakaupassa, mutta myös nuoren yksinäisyyttä ja kukkakauppiaan nuoruuden haaveita. Tiia Salmelinin Unten kaupunki (Pokuto) on netistä tutun Kuolleet puutarhat -sarjan ensimmäinen osa.
Mangasta otetaan nykyisin kokoelmiin vain uusien sarjojen avausosat. Viime vuonna saatiin ensimmäiset suomenkieliset käännökset mm. mangoihin Astra: avaruuden haaksirikkoiset, Ravintola maailmojen välillä sekä Weathering with You (Sangatsu Manga).
15. Selkokirjat
