Onnimanni 4/2021 herättää ajatuksia moniäänisyydestä

Vuoden viimeisessä Onnimannissa herätellään ajatuksia moniäänisyydestä ja monimuotoisen yhteiskunnan näkymisestä lastenkirjallisuudessa. Pääkirjoituksessa Kaisa Laaksonen nostaa esiin Goethe-instituutin DRIN-hankkeen (lyh. diversiteetti, representaatio, inkluusio ja normikriittisyys), jonka pohjalta tässä Onnimannissa on julkaistu muutamia aiheeseen liittyviä artikkeleita. DRIN-hankkeen tavoite on tuoda lasten- ja nuortenkirjallisuuteen uusia ääniä, kuvia ja tapoja kertoa.

Annu Viheriälehdon artikkelissa esitellään suuren suosion sekä maailmalla että Suomessa saanutta säeromaania. Tänä vuonna julkaistut kuusi säeromaania käsittelevät kaikki luontevasti moniarvoisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoja.  Säeromaanin aukkoinen ja sirpaleinen tyyli on nykynuorille somesta tuttu ja toisaalta se antaa myös tottumattomalle lukijalle onnistumisen kokemuksen, kun ilmavasti taitetun kirjan voi lukea nopeastikin.

Päivi Heikkilä-Halttunen haastattelee Riina Katajavuorta ja saksalaista Martin Baltscheitiä heidän kuvakirjastaan Oravien sota. Kirja on syntynyt Suomen Goethe-Instituutin aloitteesta: joskus teos voi syntyä ulkopuolisen tahon havaitsemaan tarpeeseen. Oravien sota kertoo Suomen sisällissodasta, mutta kuvakirjan voi lukea myös yleisenä kannanottona rauhanomaisen rinnakkain elon puolesta.

Sotateema jatkuu Päivi Heikkilä-Halttusen toisessa artikkelissa, jossa Heikkilä-Halttunen tarkastelee suomalaisen kuvakirjallisuuden sota-aiheita ja sodasta kirjoittamisen muutoksia 1940-luvulta nykyaikaan.

Päivi Nordling esittelee lastenkirjataiteen selvitystä, joka julkaistiin marraskuussa. Kuvittajabibliografia on Lastenkirjainstituutissa pitkään valmisteltu hanke, jossa kootaan laaja bibliografia ja julkaistaan kuvitustaiteeseen liittyviä artikkeleita.

Lasten- ja nuortenkirjoissa on eri aikoina leikitty paperinukeilla. Leena Laakso luo katsauksen paperinukkejen historiaan ja käyttöön kuvituksena.

Lisäksi lehdessä esitellään lasten- ja nuortenkirjallisuuteen liittyviä opinnäytteitä ja Leena Kirstinä kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta.