Epiikkaa lapsille ja aikuisille

Homeroksen epiikkaan eivät ole vuosituhannet pystyneet; sankarit ja seikkailut elävät lukemattomina muunnelmina samaan aikaan kun antiikin Kreikan osuus kouluopetuksessa (kreikan kielestä ja kirjallisuudesta puhumattakaan) lienee minimaalinen. Onneksi kirjailijat, elokuvantekijät ja sarjakuvanpiirtäjät eivät ole jättäneet muinaista aarrekammiota penkomatta. Arto Kivimäen kirjoittama ja Mika Launiksen kuvittama Ilias lapsille on odotettua jatkoa samojen tekijöiden Odysseia lapsille -kirjalle (Teos 2005).

Odysseiaan verrattuna Ilias on tietenkin ongelmallinen. Uskaltaisiko sanoa, ettei siinä nykysilmin nähtynä ole samanlaista linjakkuutta ja seikkailun lumoa? Ainakin se on tuntemattomampi. Jokainen voi tehdä tykönään kokeen ja miettiä miten paljon tutumpia Odysseian tapaukset ja hahmot ovat Iliaan vastaaviin verrattuina. Ilias lapsille ei ainakaan aliarvioi lapsilukijaa: nimiä, juonenkäänteitä ja tuntemattomiksi muuttuneita esineitä ja askareita on loputtomasti. Toisaalta kirja sopii hyvin myös aikuislukijalle. Se seuraa alkuteoksen laulujen järjestystä ja toimii oppaana sille, joka ei jaksa kahlata läpi Otto Mannisen käännöstä.

Kirjan aiheena on sota, siis tuhoaminen ja tappaminen. Kivimäki sanoo jättäneensä väkivaltaa vähemmälle, mutta kyllä tässäkin versiossa veri lentää niin, että Zeuskin ”halusi välillä katsella jotain mukavampaa” (s. 139). Väkivallaton Ilias olisi kuitenkin jokin toinen kirja.

Kivimäen teksti on kauttaaltaan elävää ja ilmaisuvoimaista, toki kovin runsasta. Kiinnitin erityishuomiota upeisiin vertauksiin. Nestorin mieli kuin ”meren tumma pinta ailahtelee äänettömästi ennen myrskyä” (s. 149). Taistelurintama on ”suora kuin laivanveistäjän linjalanka” (s. 161), vanhusten keskustelu ”kuulosti kaskaiden liljanhennolta siritykseltä” (s. 47). Launiksen kokosivun kuvat katkovat tekstimassaa ja tarjoavat hengähdystaukoja.

Mutta paljon lukijalta siis vaaditaan. Jos on tarkkana, voi vaikka ihmetellä, miten sivulla 11 Paris-paimenesta yhtäkkiä tuleekin prinssi. Löytyykö lähipiiristä ketään, jolta kysyä?

Veli-Matti Huhta