Lapset ja asiantuntijat

”Auringonkukka itää keväällä, kasvaa ja kukkii kesällä, tuottaa siemeniä syksyllä ja sitten kuolee. Siemen kestää hyvin talven pakkaset, ja siitä kasvaa keväällä uusi auringonkukka.”

Näin kauniisti vastaa kasvifysiologian ja -biofysiikan dosentti Esa Tyystjärvi nelivuotiaan Alvar Laitisen kysymykseen ”Miksi auringonkukat elävät lyhyemmän ajan kuin ihmiset?” Vastauksessa on traagisuutta ja samalla suurta lohdullisuutta – niin kuin todellisuudessa itsessään.

Miksi linnut heräävät niin aikaisin aamulla on kolmas Helsingin Sanomien jo legendaarisen Lasten tiedekysymykset -palstan annista koottu teos. Aiemmat osat ovat Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä (2015) ja Tietääkö karhu, että se on karhu (2018). Toimittajat ovat jakaneet kysymykset kuudeksi osastoksi – eläimiä, kasveja, avaruutta, ihmisen biologiaa, yhteiskuntaa ja kulttuuria koskeviksi. Paljon on oppimista, sekä lapselle että aikuiselle.

Paljon sellaista, mitä ei ole tiennyt tai ainakaan tullut ajatelleeksi. Ampiaiset viettävät elämänsä kilometrin säteellä pesästään, ihmisapinat eivät osaa uida, eikä ihminen voi aivastaa unissaan. Ihmisessä kiinnostavinta näyttää kuitenkin olevan pieru – klassikot pitävät pintansa.

Aikuiselle kirja tarjoaa myös ns. metatason huomioita. Nyt kun tiedetään, että yhteiskuntamme on informaatioyhteiskunta, sellaiseksi on huomattu myös metsä. Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikön Pekka Saranpään selvitys puiden kommunikaatiosta on häkellyttävää luettavaa. Omanlaisensa fakta on sitten se, että vuonna 2018 Suomessa oli 7112 koditonta. Se on suuri luku, mutta silti niin pieni, että haluttaessa sille voitaisiin tehdä jotain.

Ajan merkki sekin, että Helsingin Sanomien kenties onnistunein palsta on täysin ulkoistettu: kysymykset lapsille ja vastaukset ulkopuolisille asiantuntijoille. Lehdelle jää tarjottavaksi alusta kohtaamiselle.

Veli-Matti Huhta