K niin kuin kiusaaja, G niin kuin Gorilla

Eino on hiukan erikoinen poika, hän nimittäin menee helposti palasiksi. Herkkyytensä ja tunteellisuutensa takia hän saattaa murtua, särkeä sydämensä surusta, nauraa katketakseen – ja katketa – sekä pelätä niin, että menee ihan rikki.

Kun samassa päiväkodissa on vielä Gorilla, kiusaajista katalin, Eino joutuu pelkäämään joka päivä ja murtumaan joskus kokonaan. Onneksi Eino saa ystäväkseen Väinön, jonka kanssa hän kokoaa hiukan tavallisesta poikkeavaa palapeliä. Ja kas kummaa, Gorilla alkaa pikkuhiljaa menettää mahtiaan. Pian se vaikenee ja on lopulta aivan allapäin. Silloin Eino ja Väinö menevät sanomaan moi.

Gorilla on kuvakirja, joka pitäisi lukea kaikille lapsille. Se on kirja kiusaamisesta, siitä kuinka joku joutuu kiusaamisen kohteeksi ja kuinka joku kiusaa. Se kertoo myös siitä, kuinka kiusaaja saattaa murtaa kiusattua pala palalta niin kauan, että kiusattu lopulta menee ihan oikeasti rikki. Poikkeuksellisen moninäkökulmainen kirja ei kuitenkaan rajoitu yksin kiusatun tunteiden purkamiseen, vaan kertoo myös siitä, kuinka joskus käy toisin päin, rikki meneekin kiusaaja itse. Lisäksi kirja ottaa esiin anteeksiannon, sillä tunnetusti kiusaajallakin on paha olla.

Miikka Pörstin teksti ja Anne Vaskon kuvitus pelaavat hyvin yhteen. Kun tarina ei ole se kaikista suorasukaisin, on hyvä, ettei kuvituskaan ole, vaan kokonaisuus jättää lukijalle sopivasti pohdittavaa. Vaskon tyyli on omaperäinen. Kuvat ovat suurilinjaisia ja värikkäitä, erinomaisia tunteiden tulkkeja.

On vaikea sanoa, minkä ikäiselle kirja lopulta sopii. Jo aika pienikin lapsi saa siitä varmasti irti jotakin ja toisaalta vielä aika isokin saattaa helposti ymmärtää sen täysin omalla tavallaan. Luultavasti tällainen lapsi ei ole kohdannut omaa Gorillaansa eli on säästynyt kiusaamisen julmuuksilta – ja hyvä niin.

Kaisa Sutela