Reteää teinimokailua

Koukku viritetään jo ensimmäisellä sivulla, kun testataan lukijan häveliäisyyttä. Tassun eli Kullervon paras ystävä Justus puhuttelee häntä koulun vessassa vähemmän mairittelevalla lempinimellä ja pyytää tarkistamaan onko Jeremy, Justuksen penis, kasvanut netistä tilatun ihmeaineen jälkeen.

Be Cool voitti Kariston ja Lastenkirjainstituutin Sytytä lukemisen vimma -kirjoituskilpailun, jolla etsittiin erityisesti 11–14-vuotiaita poikia kiinnostavia uudenlaisia, rohkeita tekstejä.

Kirjan takakannessa on raadissa mukana olleen nuortenkirjailija Jyri Paretskoin terveiset: ”Be Coolin räävittömät jutut eivät sovellu yhdenkään kunnollisen nuoren luettavaksi. Muille nuorille vahva lukusuositus”.

Juonta kuljetetaan melko rivakasti ja raflaavasti. Tassulla on yliöverit äidit, jotka ovat salamyhkäisesti rikastuneet. Isosisko on kadonnut epäselvissä olosuhteissa melkein kaksi vuotta sitten. Yläkoululla jaetaan energiajuoman maistiaisia, mutta Tassu tykkää enemmän kombuchasta. Jostain syystä hän ajautuu jatkuvasti keskimääräistä nolompiin tilanteisiin.

Vilu Varennon kirjailijanimen takaa löytyy kolmen luovilla aloilla työskentelevän naisen tiimi. Matilda Ahlstenin, Saara Honkasen ja Suvi Nurmen tyylit eivät erotu tasalaatuisesta lopputuloksesta, lainkaan, sillä jokaisella on ollut omat vastuualueet.  Juoneen on punottu veijariromaania, pieruhuumoria, maagista realismia, dekkaria ja vähän juonteita scifistäkin.

Aikuisten sivuhenkilöiden eduntavoittelu ja itsekeskeisyys esitetään hämmentävänkin räikeästi. Romaani ottaa tuoreella tavalla kantaa kehopositiivisuuteen ja viestii murrosikäiselle nuorelle, että nolouden voi kääntää tunnetaidoissa vahvuudeksi. Tiukissa käänteissä koetellaan myös tosiystävyyden kestävyyttä.

Poikien lukemaan innostamisessa kannattaisi hyödyntää paljon nykyistä enemmän ulkokirjallisia, typografisia keinoja. Be Coolin kirjasin on harmillisen pientä ja luvut on taitettu ahtaasti peräkkäin.

Päivi Heikkilä-Halttunen