15.5.2018
Moni lukeva lapsi muuttuu yläkoulussa lukemattomaksi nuoreksi. Nuorten ajasta kilpailevat koulu, harrastukset, pelit ja älylaitteet, joista löytyy kirjoja helpompaa ja nopeammin omaksuttavaa ajanvietettä. Usein kuulee sanottavan, etteivät nuortenkirjat kiinnosta nuoria. Yhtenä ongelmana pidetään sitä, etteivät aikuisten kirjoittamat kirjat tavoita nuorten maailmaa. Kuka sitten tarvitsee nuortenkirjoja ja mikä niiden ongelma on?
Suomessa ilmestyi viime vuonna kaikkiaan 169 nuortenkirjaa*, joista 90 kotimaista ja 76 käännettyä. Kotimaisten nuortenkirjojen julkaisumäärä on pysynyt 2010-luvulla aika tasaisena, käännösten osalta määrä on laskenut hiukan. Vaikka nuortenkirjat ovat harvoin myyntimenestyksiä, kertoo julkaisumäärä kuitenkin, että nuortenkirjoja pidetään kustantamoissa tärkeinä. Suuri osa käännetyistä nuortenkirjoista on nykyään sellaisia, joiden brändi on jo ennalta laajalti tunnettu tai kirjasta on esimerkiksi tehty elokuva. Myyntitilastojen top20-listoilta löytyy sellaisia suosikkinimiä kuin Harry Potter, Neropatin päiväkirjat ja John Greenin nuortenromaanit, sekä kotimaisen kirjallisuuden edustajana Nadja Sumasen Rambo, joka voitti Finlandia Juniorin 2015.
Kotimaisista vuoden 2017 nuortenkirjoista noin puolet on realistisia, puolet spekulatiivista fiktiota sisältäen fantasiaa, dystopioita ja maagista realismia. Kirjat ovat vahvasti kiinni tässä ajassa. Ne vievät lukijan monenlaisiin fantasiamaailmoihin ja lähitulevaisuuteen. Suomessa on monia taitavia nuortenkirjailijoita, jotka kirjoittavat ammattimaisesti ja ovat perehtyneet nuorten maailmaan. Ei voi olla mahdoton yhtälö kirjoittaa tämän päivän nuorille, vaikka olisi itse aikuinen. Vaikka nuorten maailma muuttuu, liittyy tähän kehitysvaiheeseen universaaleja tuntemuksia, jotka aikuiset voivat yhä muistaa tai havaita uusien nuorten kokemana.
Nuoruus ikä- ja kehitysvaiheena sekä kulttuurisena ilmiönä on olemassa. Vaikka ei ole tarpeen tehdä tiukkaa rajanvetoa lasten-, nuorten- ja aikuistenkirjallisuuden välillä vaan antaa nuorille vapaus lukea mitä vain, nuoret ansaitsevat myös omat kirjansa. Tällä hetkellä lukeminen kiinnostaa harvoja nuoria, aikuiset eivät uskalla ostaa kirjoja joita nuoret saattavat pitää tylsinä ja jos kirjoja ei myydä, ei niitä kannata julkaista. Jotain nuortenkirjoille kuitenkin pitäisi tehdä, jotta useammat nuoret kiinnostuisivat niistä, ja vanhemmat ja sukulaiset rohkenisivat ostaa kirjan vaikka lahjaksi.
Kuinka nuortenkirjallisuutta voisi kehittää nuorten omilla ehdoilla? En tarkoita, että vain nuoret voisivat jatkossa kirjoittaa nuortenkirjoja. Kirjojen parissa työskentelevien pitäisi kuunnella nykyistä enemmän nuorten mielipiteitä. Nuoret ovat fiksuja ja osaavat kyllä kertoa, miksi eivät lue tai millainen kirja voisi kiinnostaa. Jos nuoret itse toteavat, etteivät nuortenkirjat kiinnosta heitä, he tuskin ovat väärässä.
Kuinka nuoret oikein saisi mukaan? Kustantajilla ja kirjailijoilla on varmasti jo olemassa hyviä keinoja nuorten kuulemiseen. Voisivatko nuoret kommentoida kirjoja jo käsikirjoitusvaiheessa, sekä kirjan sisältöjä että ulkoasua suunniteltaessa? Kuinka nuoret saataisiin suosittelemaan hyviä kirjoja toisilleen, innostumaan niistä ja löytämään lukemisen ilo? Lapsiraadit pääsevät valitsemaan mm. Luku-Varkaus ja Runeberg Junior -voittajat. Löytyisikö nuorillekin oma kirjallisuuspalkinto, jonka saajan nuorisoraati voisi valita? Nuoret itse saisivat niin halutessaan tuotua kirjat sellaisiin paikkoihin, joissa he itse viihtyvät, oli kyse sitten älypuhelimen sovelluksista, tubevideoista tai kotisohvasta.
Lasten kohdalla sanotaan, että lukevan aikuisen malli on tärkeä. Päteekö sama nuoriin, jotka usein haluavat ottaa etäisyyttä aikuisiin? Ehkä aikuisen kannattaa ottaa tässä asiassa riski ja perehtyä nuortenkirjoihin. Kirsin kirjanurkka -blogin #nuortenkirjatorstai antaa rohkaisevan esimerkin siitä, kuinka nuortenkirjat voivat aikuisenkin lukijan mielestä olla hyviä ja kiinnostavia. Oma innostus ja mahdollisuus keskustella kirjan sisällöstä nuoren kanssa voi kannustaa nuorta lukemaan. Kirjoista ja lukemisesta pitäisi tehdä nuorten oma juttu. Se on vaikeaa vain aikuisten voimin. Siksi projektiin pitää ottaa nuoret mukaan.
Kaisa Laaksonen, Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja
*Lastenkirjainstituutin Kirjakori 2017 -tilaston mukaan. Tilastossa on mukana ne nuortenkirjat, jotka on saatu Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmiin. Suomen kustannusyhdistyksen julkaisutilaston mukaan 2017 julkaistiin 60 kotimaista ja 68 käännettyä nuortenkirjaa. Tilasto sisältää jäsenkustantajien julkaisemat kirjat.
