Perhe-elämää eron jälkeen

Riina Katajavuoren ja Jenny Lucanderin kuvakirjassa sisarusten Leon ja Varpun elämä mullistuu yllättävällä, mutta monia lapsia koskettavalla tavalla. Eräänä tavallisena päivänä äiti ja isä pyytävät lapset olohuoneeseen ja kertovat, että ovat päättäneet erota.

Ensijärkytys purkautuu sisaruksilla eri tavoin. Teini-ikäisellä Leolla hiljaisena itkuna, nuoremmalla Varpulla piiloutumisen tarpeena ja holtittomana, mutta lähes äänettömänä nauruna: ”Varpu nauraa pipon sisällä salaa ja äänettömästi, suu auki. Nauru tärisyttää”.

Äiti muuttaa Varpun kanssa uuteen kotiin ja Leo jää asumaan isän kanssa. Vähitellen uusi elämä asettuu uomiinsa. Lapsilla säilyy suhde kumpaankin vanhempaan, ja he yrittävät sietää myös vanhempien uusia kumppaneita.

Katajavuori kuvaa taitavasti eron herättämiä tunteita: läsnä ovat tietysti suru ja kiukku, mutta myös turvallisuuden tunne. Varpu nauttii siitä, ettei uudessa kodissa ole ylä- ja alakertaa, koska sen vuoksi ”äiti on lähellä”. Myös Leon teini-ikäiselle tyypillinen tarve vetäytyä omiin oloihin on tuotu hienosti esiin.

Kirja huipentuu isän, Leon ja Varpun yhteiseen laskettelulomaan pohjoisessa. Varpu nauttii talvisäästä, ulkoilusta ja taidoistaan, ja löytää itsestään eräänlaista henkistä voimaa ja varmuutta: ”On paljon asioita, jotka vain minä tiedän minusta, Varpu ajattelee. Ne ovat minun omia asioitani. Kaikkea ei tarvitse eikä voi jakaa, Varpu miettii. Ei edes oman perheen kanssa”.

Monin paikoin pelkin päälausein etenevä teksti ja ryhdikkäästi paikoilleen napsahtavat sanat tuntuvat lohdullisilta. Rönsyistä ja kiemuroista riisuttu ilmaisu on kuin tuki, turva ja selkänoja.

Perheen kriisiä käsitellään miellyttävän vähäeleisesti. Keskeinen viesti on se, että vaikka muutoksia tapahtuu, kaikesta selvitään.

Jenny Lucanderin kuvituksissa kaikki tuntuu koko ajan olevan jonnekin suuntaan kallellaan. Kuvitus on siis erinomaisesti mukana tarinan tunnetiloissa. Vinksahtaneet perspektiivit ja herkät viivat korostavat elämäntilanteen haurautta ja arvaamattomuutta. Monet arkisen elämän yksityiskohdat houkuttelevat tutkimaan kuvat tarkkaan.

Marjo Jääskä