Tälle sivulle on koottu viitteitä lukemisen tutkimusta käsitteleviin verkkojulkaisuihin, muun muassa PISA-tutkimustuloksiin. Lopussa on valikoima lukemiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja tilastotietoa. Kirjojen osalta luettelo perustuu Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmiin.
E-kirjojen lukeminen poikkeustilan aikana
Lastenkirjainstituutti toteutti keväällä 2020 alle 18-vuotiaiden vanhemmille kyselyn, jossa selvitettiin e-kirjojen ja äänikirjojen käyttöä koronapandemian aiheuttaman poikkeustilan aikana.
Hanna Järvenpään (Jyväskylän yliopisto) yhteenveto kyselytuloksista keväällä 2020 ja 2021:
E- ja äänikirjat lasten, nuorten ja perheiden arjessa COVID-19-pandemian aikana (pdf, avautuu uuteen välilehteen).
Tutustu yhteenvetoon kevään 2020 kyselyn tuloksista.
Kiva lukea -kysely 2019
Joutilaisuus ja rauhallinen lukupaikka johdattavat lapset ja nuoret kirjan pariin
Lastenkirjainstituutin Kiva lukea! -kyselyssä selvisi, että lapset ja nuoret tarttuvat kirjaan helpoimmin silloin, kun heillä on edessään kiinnostava kirja, eikä ole muuta tekemistä. Kirjavinkkejä lapset ja nuoret saavat yleensä koulusta ja kirjastosta, mutta osa ei saa niitä oikein mistään.
Lastenkirjainstituutti toteutti syksyllä 2019 Kiva lukea! selvittääkseen lasten ja nuorten lukutottumuksia ja lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukemista. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 1505 vastausta.
Vastaajista 63 % oli naisia ja 31 % miehiä. Enemmistö vastaajista oli 10–15 -vuotiaita. Todennäköisesti kyselyyn vastasivat herkemmin lukemiseen orientoituneet ja innokkaat lukijat. Kouluikäisistä 7–19 -vuotiaista vastaajista peräti puolet kertoi lukevansa lasten- ja nuortenkirjoja joka päivä, joka viikko tai aina kun mahdollista. Neljännes vastaajista oli yli 20-vuotiaita aikuisia. He lukivat paljon lapsilleen ja lapsenlapsilleen tai työskentelivät kirjallisuuskasvatuksen parissa koulussa tai kirjastossa.
Alle kouluikäiset lapset suhtautuivat kirjoihin positiivisesti: ”Tarinat vaan on niin hauskoja!” Alakoululaisia kiinnosti erityisesti hauskat jutut ja huumori sekä kauhu ja jännitys. Lukemaan heitä innostaa vanhempien tai isompien sisarusten esimerkki. Yläkouluikäisten lukuinto oli alakoululaisia vähäisempää. Syiksi siihen mainittiin ajanpuute ja vähäinen motivaatio lukemiseen. Osa mainitsi myös lukemisen olevan lapsellista. 13–15 -vuotiaista pojista kolmannes vastasi, ettei lue lasten- ja nuortenkirjoja lainkaan.
Lasten ja nuorten vastauksissa korostui, että kirjaan tartutaan yleensä silloin, kun ei ole muuta tekemistä. Hyvään lukuhetkeen tarvitaan vastaajien mukaan aikaa ja rauhallinen ja hiljainen lukupaikka: ”Hiljainen ihana paikka jossa tuntuisi kuin olisi vain sinä ja kirja.” Vastahakoisetkin lukijat tarttuivat kirjaan, kun saivat vinkin kiinnostavasta kirjasta.
Lasten ja nuorten lukuintoa voidaan kyselytulosten mukaan kasvattaa antamalla heille osuvia lukuvinkkejä sekä tarjoamalla lukemiselle aikaa ja rauhallisia lukupaikkoja.
Kyselyn tulokset kokosi FT, tutkija Elina Martikainen.
Lue koko kyselyn raportti tästä: Kiva lukea -kysely (PDF).
Verkkojulkaisuja ja linkkejä
Lukuklaani
Lukuklaani-hankkeen tutkimusosuus
Suomen Kulttuurirahaston Lukuklaani-hankkeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten lukutaitoa sekä lukemista edistävien ympäristöjen luomista. Hankkeen yhteydessä toimiva Lukuklaani-tutkimus kartoittaa kirjallisuuskasvatuksen menetelmiä peruskoulussa. Kiinnostuksen kohteena on, mitä kouluissa luetaan, miten luetaan ja ennen kaikkea miten luettua käsitellään. Tutkimuksessa selvitetään myös kirjojen saatavuutta, kirjastopalveluita sekä opettajien omaa lukuharrastusta.
Tutkimuksessa lukemista kartoitetaan kokonaisvaltaisesti kaikissa oppiaineissa, ei vain äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Tutkimus toteutetaan Helsingin ja Turun yliopistoissa kaikille alakoulun ja yläkoulun opettajille suunnatuilla laajoilla kartoituskyselyillä, joihin on saatu yli 2000 vastausta.
Lukukeskus: tietoa lukemisesta
Lukukeskus: tietoa lukemisesta
Lukukeskuksen vuosittain julkaisema tietopaketti tarjoaa tilannekuvan Suomen lukutaidosta ja lukemisesta. Selvitys kokoaa yhteen kotimaisia ja kansainvälisiä lukutaitotutkimuksia, oppimistuloksia mm. PISA- ja PIRLS-tutkimuksista ja luo katsauksen eri keinoihin, millä tukea lukutaitotyötä ja -intoa.
PISA
PISA on OECD:n arviointiohjelma, joka tuottaa tietoa 15-vuotiaiden nuorten osaamisesta. PISA 2009 -tutkimuksen pääpaino oli lukutaidossa. Tutkimus aloittaa arviointitutkimuksen toisen kierroksen. Lukutaito oli myös ensimmäisen PISA-arvioinnin painoalue vuonna 2000. Lisätietoa löytyy Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen sivuilta.
PISa 2018: Suomi lukutaidossa parhaiden joukossa
PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta
Jyväskylän yliopiston PISA-sivut
PISA12 ensituloksia (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
Lasten lukuharrastus PIRLS-tutkimuksen valossa (PDF)
FT Sari Sulkusen pdf-muotoinen esitys Progress in International Reading Literacy Study -hankkeen ensimmäisestä tutkimuksesta Suomessa 2011. Arvioinnin kohteena on neljännen luokan oppilaiden luetun ymmärtäminen.
Pisa 2009 (Opetus- ja kulttuuriministeriö)
Jyväskylän yliopisto, Koulutustutkimuksen laitos
Muita aineistoja
Lukuinto-hankkeen aineistoja
Lukuinto oli opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen, kolmivuotinen (2012–2015) ohjelma.
Mitä Suomi lukee? -tilasto (Kirjakauppaliitto)
Tilasto perustuu laajan valikoiman kirjakauppojen ja muutamien kauppaketjujen kirjamyyntiosastojen kyseisen kuukauden tai kuukausien kirjamyyntiin, ja siinä on eritelty lasten- ja nuortenkirjat erikseen. Tilasto löytyy Kirjakauppaliiton kotisivuilta vuodesta 2007 alkaen.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus
Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto
Tilastokeskuksen tietokannat verkossa
Tilastokeskuksen tuottamat tilastotietokannat tarjoavat monipuolisen valikoiman taulukkomuotoista tilastotietoa. Maksuttomasta StatFin -tietokannasta voi myös hakea tekstihakuna esimerkiksi sanalla ”lukeminen”.
Findikaattori -indikaattoripalvelu
Palvelun ovat toteuttaneet Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia yhteistyössä eri tiedontuottajien kanssa. Kulttuuri-linkin kautta löytyy mm. taulukko Kulttuuriosallistuminen tietoverkoissa.
Painettuja julkaisuja (luokittain)
06 Kulttuuripolitiikka
KULTTUURITILASTO 2005. Tilastokeskus, 2006.
Julkaisu sisältää tilastotietoa pääasiassa 1990-luvun lopulta ja v. 2000–2005. Jokaisen osan alussa on yhteenvetoartikkeli. Luvussa ”Kirjallisuus” (s. 71–98) on tilastoja ja taulukoita myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaisusta ja myynnistä nimekkeittäin. Kulttuuritilasto julkaistaan joka toinen vuosi. Osa taulukkoaineistosta Tilastokeskuksen kotisivuilla.
VIRTANEN, Taru: Across and beyond the bounds of taste. On cultural consumption patterns in the European Union. Turku School of Economics, 2007.
Taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään kulttuurin kuluttamisen erilaisia muotoja 15 EU-maassa. Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaiset käyttävät aktiivisesti kirjastoja ja lukevat paljon vapaa-ajallaan.
07 Joukkotiedotus
CHILDREN and their changing media environment. A European comparative study. Edited by Sonia Livingstone and Moira Bovill. Lawrence Erlbaum Associates, 2001.
Artikkelikokoelmassa eri maiden asiantuntijat käsittelevät uuden median ja mediakulttuurin vaikutusta lapsiin, nuoriin ja perheiden elämään. Tutkimuksissa vertaillaan eurooppalaisten lasten ja nuorten ajankäyttöä, muun muassa lukemiseen käytettyä vapaa-aikaa ja sen jakautumista kirjojen ja lehtien lukemisen suhteen.
KÄRKI, Anita: Sivusta seuraten. Sanomalehti lukijoiden kertomuksissa. Jyväskylän yliopisto & Minerva, 2004.
Anita Kärjen teoksessa aineistona ovat 213 kirjoittajan elämäkerrat, joissa kirjoittajat kertovat suhteestaan mm. sanomalehden lukemiseen ja muistelevat lapsuuden lukemistapoja.
MEDIAT nuorten arjessa. 13–19-vuotiaiden nuorten mediakäytöt vuosituhannen vaihteessa. Minna-Riitta Luukka… [et al.] Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus, 2001.
Kirjan luvussa ”Lukemisen maailma” (s. 119–145) käsitellään kirjallisuuden, aikakauslehtien ja sarjakuvien lukemista ja luvussa ”Uutis- ja ajankohtaismaailma” (s. 146–207) mm. sanomalehden lukemista. Runsaasti taulukkomuotoista tietoa.
“MÄ oon nyt online!”. Lasten mediaympäristö muutoksessa. Tekijät: Elina Noppari, Niina Uusitalo, Reijo Kupiainen ja Heikki Luostarinen. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 2008.
Teos keskittyy lasten ja nuorten sähköisen median käyttöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin, mutta siinä käsitellään myös lehtien ja kirjojen lukemistottumuksia ja vanhempien vaikutusta lasten lukemiseen.
SUONINEN, Annikka: Lasten mediabarometri 2013 : 0-8-vuotiaiden mediankäyttö ja sen muutokset vuodesta 2010. Nuorisotutkimusverkosto, 2014. (Julkaisuja / Nuorisotutkimusseura, ISSN 1799-9219 ; 149)
Alle 8-vuotiaiden lasten mediakäyttäytymistä tarkasteleva katsaus. Luvussa ”Kirjojen, sarjakuvien ja lehtien lukeminen” (s. 48-50) todetaan, että melkein kaikki lapset lukivat (tai heille luettiin) lähes joka päivä eikä määrässä tai laadussa ollut tapahtunut merkittävää muutosta vuodesta 2010. Lähes päivittäin luettiin ääneen 4/5 alle kouluikäisistä lapsista ja 2/3 kouluikäisistä lapsista. Kirjojen ja lehtien lukeminen ja kuvaohjelmien katselu ovat edelleen pienten lasten yleisimpiä mediankäyttötapoja, vaikkakin internetin käyttö ja digitaalinen pelaaminen aloitetaan yhä nuorempana.
30.1 Sosiologia
KESKINEN, Vesa: Kiirettä pitää. Kaverit, koti, koulu ja nuorten vapaa-aika Helsingissä 2000. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2001.
Tutkimuksessa selvitetään tavallisen nuoren arkea keväällä 2000 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella. Lukemista tarkastellaan teoksessa monipuolisesti, ja kyselyssä on otettu huomioon myös mm. internet-sivujen, harrastelehtien sekä vieraskielisten lehtien ja sarjakuvien lukeminen.
31.5 Tilastotiede
SUOMALAINEN lapsi 2007. Tilastokeskus, 2007.
Luku 12 “Lasten ajankäyttö ja harrastukset” (s. 221–244) sisältää erilaisia taulukoita lasten ajankäytöstä, muun muassa lukemisesta ja muista harrastuksista.
37.41 Sosiaalipolitiikka. Päivähoito
KARVONEN, Pirkko: Päiväkotilasten lukuleikit. Lukutaidon ja lukemistietoisuuden kehittyminen interventiotutkimuksessa. Jyväskylän yliopisto, 2005.
Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan lasten lukutaidon ja lukemistietoisuuden kehitystä, vanhempien ja lastentarhanopettajien näkemyksiä lasten lukemistietoisuudesta, lukemaan oppimista sekä lukuleikkien soveltuvuutta päiväkotipedagogiikkaan.
38 Kasvatus. Opetus
AHVENJÄRVI, Kaisa: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja. Kaisa Ahvenjärvi & Leena Kirstinä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013. (Tietolipas, ISSN 0562-6129 ; 239)
Kirjallisuuden opetukseen keskittyvä teos on suunnattu peruskoulun ja lukion opettajille ja opettajiksi opiskeleville. Teoksessa luodaan myös katsaus suomalaisen kirjallisuudenopetuksen historiaan ja erilaisiin näkemyksiin lukijuuden kehittymisestä.
IKONEN, Kaisa: Lukuinto-opas : lukumotivaatiota ja monilukutaitoa koulun ja kirjaston yhteistyönä. Oulun yliopisto, 2015.
Lukuinto-opas on tarkoitettu lasten ja nuorten lukumotivaation ja lukuinnostuksen lisäämisen ja monilukutaidon avuksi ja se on suunnattu koulujen ja esiopetuksen, kirjastojen, kotien ja kuntien hyödynnettäväksi. Opas pohjautuu opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotisen (2013-2015), valtakunnallisen ohjelman tuloksiin. Viimeisellä sivulla kirjallisuusluettelo ja Internet-lähteitä.
KIIVERI, Kaisa: Matkalla lukutaitoon. Kaksi kuvausta lukutaidon oppimisesta koulussa. Lapin yliopisto, 2006.
Kaisa Kiiveri määrittelee väitöskirjassaan lukemisen opittavaksi taidoksi ja prosessiksi, joka koostuu teknisestä lukutaidosta ja luetunymmärtämisestä. Teoksessa tuodaan esille lukemaan oppimisen yleisiä piirteitä sekä tulkitaan lukemaan opettelevien lasten käsityksiä lukemisesta ja lukutaidon oppimisesta.
LINNA, Helena: Lukijaksi! : alkuopetuksen kirjallisuuskasvatus. Sanoma Pro, 2012.
Kirja tarjoaa käytännönläheisiä vihjeitä alkuopetuksen luokanopettajalle siitä, millaisin tavoin lukemisintoa voisi luokassa edistää ja ylläpitää.
SARMAVUORI, Katri: Opi ja ohjaa lukemista. Avain, 2011.
Monipuolinen tietoteos tarjoaa erilaisia lähestymistapoja lukemiseen. Teoksessa pohditaan lukemisen merkitystä ja lukutaidon historiaa, tuodaan esiin PISA-mittauksia ja esitellään sekä lapsen kielen kehitystä että lukemisen ymmärtämisen teorioita (reseptioteoria, transaktioteoria ym.). Tekijä analysoi lukuharrastusta (mm. kirjavinkkaus, lukupiirit, verkkokeskustelu) ja käy läpi satujen merkitystä ja määritelmiä sekä kaanonlistoihin kuuluvia teoksia.
SUOMEN tulevaisuuden osaajat. 15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa. PISA 2000 -tutkimuksen ensituloksia. Jouni Välijärvi… [et al.]. 2. p., Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2002. 1. p. 2001.
OECD:n jäsenmaiden yhteinen PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessement) pyrkii vastaamaan siihen, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, miten oppilaiden kasvuympäristö ja koulu vaikuttavat niiden hallintaan ja taitojen kehittymiseen. Julkaisu liittyy samaan aikaan (2001) Pariisissa julkaistuun kansainväliseen raporttiin sekä vuoden 2002 alussa Suomessa julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin PISA-ohjelman ensimmäisen vaiheen tuloksista: Tulevaisuuden osaajat. Ensimmäisessä PISA-tutkimuksessa (2000) pääalueena on lukutaito.
TULEVAISUUDEN lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. PISA 2000. Toimittaneet Pirjo Linnakylä, Sari Sulkunen & Inga Arffman. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2004.
Tässä julkaisussa PISAn kansalliset lukutaitotutkijat pohtivat PISA-tutkimuksen tuloksia ja profiloivat suomalaisnuorten lukutaitoa tekstityyppien ja aikuisten arjen näkökulmasta.
86 Kirjallisuustiede. Lukemistutkimukset
HEIKKILÄ-HALTTUNEN, Päivi: Lue lapselle! : opas lasten kirjallisuuskasvatukseen. Atena, 2015.
Teos tarjoaa vinkkejä 0-12-vuotiaiden lasten lukuharrastuksen tueksi. Opaskirjassa käydään läpi lapsen lukijaksi kasvamisen vaiheet vastasyntyneestä alakoululaiseksi. Jokaisen luvun lopussa esitellään teemaan liittyvää uusinta, 2000-luvulla julkaistua lastenkirjallisuutta. Teos sopii alakoulun ja varhaiskasvatuksen työn tueksi, kirjastokäyttöön ja lastenkirjallisuudentutkimuksen lähdeteokseksi, mutta yleistajuisena palvelee myös kotien kirjallisuuskasvatusta
HELOVUO, Marika: 100 syytä lukea : lukukipinän sytytyskirja. Avain, 2016.
Kirjassa nostetaan esiin sata syytä ryhtyä lukemaan ja vastataan kysymyksiin kuten miksi on tärkeää, että vanhemmat tutustuttavat lapsensa kirjojen maailmaan ja miten lukeminen hyödyttää kiireisiä aikuisia. Lopuksi päädytään toteamaan, että kirjallisuutta voi lukea ihan ilman mitään syytäkin.
HERKMAN, Juha: Lukemisen tavat : lukeminen sosiaalisen median aikakaudella. Juha Herkman & Eliisa Vainikka. Tampere University Press, 2012.
Teos perustuu tutkimuksiin, joissa on selvitetty eri-ikäisten suomalaisten mediankäyttöä ja lukutottumuksia. Kirjan pääosassa ovat 18-25-vuotiaat nuoret aikuiset. Avainasemassa on eri mediasukupolvien ja lukemisympäristöjen vertailu. Tutkimuksen valossa lukeminen sinänsä ei ole kriisissä, mutta lukeminen muuttaa muotoaan. Kirjan taustalla on Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksen (COMET) tutkimushanke ”Uudet lukemisyhteisöt – uudet lukutavat”.
MITEN minusta tuli lukija? : tunnetut lastenkirjailijat kertovat. Toim. Ismo Loivamaa. Avain, 2013.
Viisitoista lasten- ja nuortenkirjailijaa kertovat lapsuutensa lukumuistoista. Kirjailijat ovat syntyneet 1930-1980-luvulla, joten teos heijastelee monin tavoin useamman vuosikymmenen lapsuutta ja ajankuvaa laajemminkin. Kertomuksissa valotetaan niin perheen lukemiskulttuuria ja kotikirjaston merkitystä kuin kirjastonkäyttöä ja kirjakauppojen osuutta.
NIEMI, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat. Karisto, 1997.
Teos kartoittaa suomalaisen kirjallisuusmaun kehitystä ja muuttumista. Liitteessä (s. 206–207) esitellään lastenkirjallisuuden painetuimmat teokset. Laitos on täysin ajanmukaistettu laitos v. 1983 ilmestyneestä samannimisestä teoksesta.
SAARINEN, Pirkko: Lukemaan vai tietokoneelle? Nuorten lukemisharrastuksen muuttuminen 1960-luvulta 2000-luvulle. Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas. BTJ, 2009.
Uusin selvitys nykynuorten lukemisen määrästä ja lukemisharrastuksen suhteesta muihin harrastuksiin; lukemisen osalta mukana ovat sekä kirjat ja että lehdet. Teos esittelee myös 1960-luvulta 2000-luvulle ulottuvaa suomalaisnuorten vapaa-ajan tutkimusta. Tutkimus on jatkoa aiemmin julkaistuille selvityksille Ihanaa vai pitkäveteistä (1998) ja Peruskoululaiset lukijoina (1986).
SAVOLAINEN, Ilona: Lukemisen vaara ja vapaus : suhtautuminen lasten lukemisharrastukseen Kirjastolehdessä 1940-1950-luvulla. [Tekijä], 2014. – Lisensiaatintyö : Tampereen yliopisto, Informaatiotieteiden yksikkö, 2014.
Tutkimuksessa tarkastellaan Kirjastolehden roolia ja asemaa lasten lukuharrastuksen käsittelyssä 1940- ja 1950-luvun Suomessa. Tutkimus sijoittuu kirjastohistorian ja lapsuudentutkimuksen välimaastoon. Aineistona ovat kaikki 1940- ja 1950-luvun Kirjastolehden artikkelit, jotka käsittelevät lasten lukuharrastusta.
Artikkeleita
ESKOLA, Katarina: Väinö Linna ja suomalaisten muut kirjailijasuosikit vuosituhannen taitteessa. Teoksessa Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat. Toimittanut Mirja Liikkanen. Gaudeamus, 2009, s. 123–160.
Artikkelissa tarkastellaan Väinö Linnan teosten säilymistä lukijoiden tietoisuudessa sekä määrällisen että laadullisten aineistojen avulla ja suhtautumisen muutosta niihin eri ikäpolvien välillä sekä vertaillaan mm. eri sukupolvien mielikirjailijoita.
VAIJÄRVI, Kari: Milleniaalit ja lukemisen houkutukset. Tyyris Tyllerö 2009: 3, s. 22–33.
Vaijärvi kirjoittaa 1980-luvun jälkeen syntyneiden eli ”milleniaalien” lukutottumuksista, lukemisen muuttumisesta ja erityisesti lehtien lukemisesta sivuten myös PISA tutkimuksen tuloksia.
VAITTINEN, Pirjo: Oma lukukokemus tärkein, paras lajissaan omanlainen: Nuori Aleksis 2006 -verkostolaiset kirjoittavat kirjoista. Virke 2008: 3, s. 48–52.
Pirjo Vaittinen tarkastelee artikkelissaan lukiolaisnuorten käymää kirjallisuuskeskustelua omalla suljetulla verkkokeskustelufoorumillaan, missä ÄOL:n Nuori Aleksis -palkinnon raatiin valitut nuoret esittelevät kirjoja ja arvioivat kaunokirjallisuutta ja sekä kertovat lukukokemuksistaan.
LKI 2011 mc /2017 pn
