Poikkeustila lisäsi lukemista ja äänikirjojen kuuntelua monissa perheissä, mutta osalta etäkoulu ja -työ veivät vapaa-ajan
Monessa suomalaisessa perheessä koronaviruspandemiasta johtuva poikkeusaika lisäsi lasten lukemista ja äänikirjojen kuuntelua, selviää Lastenkirjainstituutin toukokuussa 2020 toteuttamasta kyselystä. Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille suunnatun kyselyn tulosten mukaan erityisesti äänikirjojen kuuntelu helpotti poikkeusarkea perheissä. Painettuja lasten- ja nuortenkirjoja kaivettiin hyllyjen perukoilta tai lainattiin naapureilta kirjastojen tilapäisen sulkeutumisen vuoksi. Toisissa perheissä lukeminen kuitenkin väheni kevään aikana. Syyksi mainittiin usein kirjastojen sulkeutuminen tai vapaa-ajan väheneminen.
Perheiden lukeminen lisääntyi ja sähköistyi poikkeusaikana
Lähes 40% kyselyn vastaajista kertoi lukemisen lisääntyneen perheessä joko perheen lapsilla, aikuisilla tai molemmilla. Moni kertoi harrastusten keskeytymisen ja sosiaalisten kontaktien välttelyn lisänneen vapaa-aikaa. Lukeminen oli tärkeä rutiini, josta monet halusivat poikkeusaikanakin pitää kiinni. Lukeminen ja erityisesti äänikirjojen kuunteleminen tukivat eristäytynyttä etäarkea: moni vastaaja kertoi äänikirjojen paikanneen sosiaalisten kontaktien puutetta ja antaneen lapsille mukavaa tekemistä vanhempien etätyöpäivien ajaksi. Esimerkiksi eräs vanhempi kertoi lapsensa todenneen, että ”äänikirjaa kuunnellessa ei ole yksinäinen olo, vaikka olisikin yksin.”
Kyselyssä lasten ja nuorten e-kirjat olivat poikkeusaikana käytössä noin puolella kaikista vastaajista ja äänikirjat kahdella kolmesta. Moni näistä vastaajista arvioi e-kirjojen lukemisen ja äänikirjojen kuuntelemisen lisääntyneen poikkeustilan aikana omilla lapsillaan. Noin 80% niistä vastaajista, joiden perheissä lasten- ja nuortenkirjallisuutta luettiin digitaalisilla alustoilla, kertoi ääni- ja e-kirjojen käyttämisen olleen ainakin viikoittaista poikkeustilan aikana. Kolmannes vastaajista raportoi päivittäisestä lukemisesta tai kuuntelemisesta.
Digitaalisia välineitä ja lastenkirjallisuutta käytettiin luovasti yhteydenpitoon poikkeustilan aikana. Esimerkiksi isovanhemmat tai päiväkodin aikuiset olivat lähettäneet videoituja satuhetkiä lapsille katsottavaksi, tai lapsenlapsille oli luettu ääneen puhelimen välityksellä.
Kolmannes kyselyn vastaajista ei ollut käyttänyt e- tai äänikirjoja lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukemiseen poikkeustilan aikana. Syy tähän oli varsin käytännöllinen: kirjoja löytyi riittävästi kotoakin tai niitä lainattiin esim. naapurilta, eikä e- ja äänikirjoja siksi koettu tarpeelliseksi. Osa vanhemmista ei halunnut lisätä lasten ruutuaikaa ja suosi painettua kirjaa sen vuoksi. Moni myös kertoi painetun kirjan olevan miellyttävämpi lukea.
Ääni- ja e-kirjapalvelut päihittivät e-kirjaston, lisää lasten ja nuorten valikoimaa kaivataan
Kirjastot ovat raportoineet poikkeustilan ansiosta kasvaneista e- ja äänikirjalainojen määristä, mutta LKI:n kyselyssä ääni- ja e-kirjapalvelut sekä verkon ilmaiset sisällöt olivat e-kirjaston palveluita suositumpia sekä ennen koronatilannetta että sen aikana. Palveluiden käyttäminen lisääntyi poikkeustilassa, jolloin kuukausimaksullisia palveluita käytti yli 70% vastaajista ja e-kirjastoa joka neljäs. Lähes 40% kyselyn vastaajista oli hyödyntänyt jonkin palvelun ilmaista tai kokeilujaksoa, mutta puolet heistä ei olisi käyttänyt palvelua normaalihinnalla. Tarjoukset todennäköisesti kannustivat perheitä lukemaan ääni- ja e-kirjoja poikkeustilan aikana.
Iso osa vastaajista piti käyttämiensä palveluiden sisältöä lasten- ja nuortenkirjallisuuden osalta hyvänä tai oli siihen erittäin tyytyväinen. Useimmat vastaajat aikoivat myös jatkaa e- ja äänikirjojen käyttöä poikkeustilan jälkeenkin. Silti valikoimaa toivottiin palveluihin lisää, ja lasten ja nuorten valikoiman todettiin usein olevan riittämätön paljon lukevalle tai kriittiselle lapsilukijalle. Lisää valikoimaa toivottiin lähes kaikkiin ikäluokkiin ja lajeihin lastenromaaneista YA:han. Erityisesti toivottiin lisää klassikoita ja kokonaisia sarjoja sekä pojille sopivia äänikirjoja ja nuortenkirjoja. Myös e- ja äänikirjaa yhdistäviä kuvakirjoja toivottiin saataville enemmän.
Joka kuudennella lukeminen väheni, kirjastojen sulkeutuminen yleisin syy
Joka kuudes vastaaja raportoi lukemisen vähentyneen poikkeusarjessa joko perheen lapsilla, aikuisilla tai molemmilla. Yleisin syy vähentymiselle oli kirjastojen sulkeutuminen, sillä uutta tai mieluista luettavaa ei yksinkertaisesti saatu kirjastojen ollessa kiinni ja sähköiset palvelut eivät syystä tai toisesta paikanneet kirjaston palveluita riittävästi. Erityisesti vanhemmat kertoivat oman lukemisensa vähentyneen. Kirjastoa kaivattiin myös perheen yhteisenä paikkana ja rutiinina: monissa vastauksissa mainittiin kirjastossa tai kirjastoautolla käymisen merkitys sinänsä.
Kirjastojen sulkeutumisen lisäksi syyksi lukemisen vähenemiselle mainittiin myös poikkeusarjen kuormittavuus, etätyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen haasteet sekä etäkoulun työläys. Osalla koululaisista tehtäviä oli ollut etäopetuksessa niin paljon, että aikaa ei jäänyt lukemiselle. Kyselyn vastauksista nouseekin sama arjen eriytyminen, jota on havaittu perheiden poikkeusarkea kartoittavissa tutkimuksissa: monilla koronapandemian vaikutukset perheeseen ovat olleet jopa myönteisiä, mutta pienelle osalle perheistä koronakevät on ollut normaalia raskaampi.
Muuttuuko perheiden lukuarki pitkällä aikavälillä?
Lastenkirjainstituutin kyselyssä kartoitettiin lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukemista perheissä 16.3.–13.5.2020 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi avoimen verkkolinkin kautta yhteensä 337 henkilöä, joista 92% oli naisia. Valtaosa vastauksista tuli perheistä, joissa lukeminen ja kirjastossa käyminen ovat osa normaalia arkea: 85% vastaajista raportoi, että perheessä käytiin ennen koronaviruspandemiaa kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa lainaamassa lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
Vastaajamäärän ja -profiilin vuoksi kyselyn tuloksia ei voi yleistää väestötasolla, mutta kyselyn tulokset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin vastaavissa poikkeustila-arkea kartoittaneissa kyselyissä. Erityisesti sen avoimista vastauksista voi poimia tärkeitä havaintoja perheiden arjesta ja lukemisesta poikkeuksellisen kevään ajalta jatkotutkimuksia varten. Esimerkiksi äänikirjojen roolia sosiaalisen etäisyyden ja eristäytyneen arjen tukena olisi hyvä tutkia lisää. Avoimeksi jää toistaiseksi sekin, muuttuuko perheiden vapaa-ajanvietto ja lukuarki pidemmällä aikavälillä varsinkin, jos poikkeukselliset järjestelyt jatkuvat.
