Sisällys
Kaikki keinot käyttöön, Kaisa Laaksonen
100-vuotias Nalle Puh, Meeri Pihlström
Suomalais-japanilainen kuvakirjahanke, Mirja Nieminen
Kritiikkiä monella alustalla, Päivi Heikkilä-Halttunen
Lukutaitotyötä Pohjoismaissa ja Euroopassa, Kaisa Laaksonen
Matti Kota, In memoriam 1939–2026, Päivi Heikkilä-Halttunen
Seula
Haavi
Puntari
Summary, Maria Lassén-Segér
Pääkirjoitus: Kaikki keinot käyttöön lasten lukemisen edistämisessä
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta julkaistaan monissa Euroopan maissa paljon ja se on monipuolista ja elinvoimaista. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka lähetin sisarinstituuteille Pohjoismaissa ja Virossa sekä muutamille keskieurooppalaisille toimijoille Onnimanniin tilattua artikkelia varten (s. 21–26).
Kansainvälisten lukutaitotutkimusten tulokset ja lisääntynyt ruutuaika ovat saaneet monet Euroopan maat ryhtymään toimiin lasten ja nuorten lukuinnon parantamiseksi ja lukutaidon tukemiseksi. Monet keinoista ovat tuttuja meilläkin ja sisältyvät kansalliseen lukutaitostrategiaan.
Muissa Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa ja Norjassa, keskeisenä lastenkirjallisuuden ja lukutaidon tukemisen keinona pidetään koulukirjastojen kehittämistä. Lapsille ja nuorille halutaan taata yhtäläinen pääsy laadukkaan kirjallisuuden äärelle, ja koulukirjastojen kehittämisen koetaan tukevan myös kotimaisen kirjallisuuden asemaa ja tekijöitä. Suomessa koulukirjastoja koskevaa lainsäädäntöä tai rahoitusta kirjahankintaan ei ole lähdetty lukutaitostrategiassa kehittämään. Markus Leikola esittää opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta laatimassaan kirja-alan selvityksessä ratkaisuksi Seinäjoen valtakunnallisen lasten- ja nuortenkirjastotyön erityistehtävän vahvistamista ja kouluja palvelevan kirjastotoiminnan kehittämistä ja koordinointia. Kirjojen saatavuus kouluilla on asia, jota pitäisi meilläkin jollain tavalla parantaa. Koska Suomessa on toimiva yleisten kirjastojen verkosto, esitetty ratkaisu voi toimia, kun sille ohjataan riittävät resurssit.
Toinen keskeinen asia, jota Suomessa ei ole valtakunnallisesti kehitetty, ovat kirjastosuosituslistat ja arvostelupalvelut. Virossa ja Sloveniassa laadukkaita lastenkirjoja esittelevät listat ohjaavat kirjastoja ja kouluja kirjavalinnassa. Ruotsissa julkaistiin lukusuosituslistat, joilla tuetaan koulujen kirjallisuuskasvatusta. Ranskassa ja Saksassa on erilaisia lastenkirja-arvioita julkaisevia sivustoja, joista löytyy sekä kirjasuosituksia että kriittisiä arvioita. Ranskassa lukusuosituslistat leviävät opetusministeriön kautta. Poiminnat laajasta kirjatarjonnasta ja laadukkaiden kirjojen esille tuominen auttavat kirjavalinnassa ja tukevat kirjallisuuskasvatusta. Pitäisikö Suomessakin koota asiantuntijaryhmä, joka nostaisi rohkeasti esiin laadukkaita lasten- ja nuortenkirjoja vuosittain?
Suomen kansallinen lukutaitostrategia sisältää monia samankaltaisia keinoja, joita muissakin maissa on otettu käyttöön lukutaidon tukemiseksi. Huomionarvoista on, että lukutaito-ohjelmamme rahoitus on vain murto-osa siitä, mitä esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on päätetty lähivuosina käyttää lukutaitotoimiin. Kotimaista vertailukohtaa voi hakea Suomi liikkeelle -ohjelmasta, joka toteutetaan usean ministeriön yhteistyönä kuluvalla hallituskaudella. Kaikenikäisten suomalaisten liikunnan lisäämistä tavoittelevalle ohjelmalle on varattu 80 miljoonan euron rahoitus, 20 miljoonaa vuosittain. Toivottavasti lukutaito koetaan tulevaisuudessa yhtä tärkeäksi, eri ministeriöiden yhteiseksi asiaksi, jonka edistämiseen voidaan ohjata riittävä rahoitus.
Kaisa Laaksonen
Tiivistelmä
A. A. Milnen ja Ernst Shepardin luoma Nalle Puh -hahmo viettää satavuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi kirjallisuudentutkija Meeri Pihlström lähti retkelle Puolen hehtaarin metsään klassikkoteoksen syntysijoille. Esseessä hän pohtii Nalle Puh -kirjoille ominaista toden ja kuvitellun rajankäyntiä, joka on todennäköisesti osaltaan edistänyt teosten klassikoitumista.
Kuvakirjatutkija Mirja Nieminen on haastatellut kuvittaja-kirjailija Anne Vaskoa kiinnostavasta kansainvälisestä kuvakirjahankkeesta. Vasko on tehnyt yhdessä japanilaisen taiteilija Toshiyki Fukudan kanssa kääntökirjan, jossa elämänpuuta etsivän tytön ja karhun tiet risteytyvät. Kääntökirja kyseenalaistaa perinteistä käsitystä kuvakirjan rakenteesta sekä havahduttaa lukijan miettimään eri kulttuurien kuvallista ja kielellistä estetiikkaa. Kuvakirja Kun Aamu kohtaa Illan / Kun Ilta kohtaa Aamun on ilmestynyt suomeksi Vinhan kustantamon kautta ja japaninkielisen version on julkaissut kustantamo 888.
Lasten- ja nuortenkirjoista kirjoitetaan nykyisin monella eri foorumilla, mutta silti koetaan, että huomio on riittämätöntä. Viisi aktiivista kriitikkoa kertoo Päivi Heikkilä-Halttusen haastattelussa ajatuksiaan nykytilanteesta. Suurin ongelma näkyvyyden kannalta on, että lasten- ja nuortenkirja-arviot eivät tavoita päivälehdissä yhtä suurta yleisöä kuin aikuistenkirjallisuudesta kirjoitetut kritiikit. Parhaimmillaan erilaiset lasten- ja nuortenkritiikin julkaisualustat voivat kuitenkin lisätä laajojen joukkojen tietämystä uutuuksista.
Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen lähetti pohjoismaisille ja eurooppalaisille lasten- ja nuortenkirjallisuuden järjestöille kyselyn liittyen keinoihin, joilla eri maissa edistetään lasten ja nuorten lukemista. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajasta ja huoli lisääntyneen ruutuajan vaikutuksesta korostui kaikissa vastauksissa. Erilaisia lukutaito-ohjelmia on käynnissä ja vireillä paljon. Erityistä huomiota Laaksonen kiinnittää Norjan ja Tanskan kampanjoihin, joissa on panostettu koulukirjastojen kehittämiseen. Useammassa maassa hyödynnetään myös asiantuntijoiden laatimia kirjasuosituslistoja, jotka auttavat oppilaita löytämään kiinnostuksensa ja lukutaitonsa mukaista luettavaa. Pääkirjoituksessaan Laaksonen toivoo painokkaasti, että vastaavat käytänteet vakiintuisivat myös Suomessa osaksi lukemisen tukemista ja innostamista.