3.1. Nonsense, karnevalismi, groteski
Karhu, Pirjo-Liisa: Koomista vai kauheaa – groteskeja piirteitä Roald Dahlin teoksessa The Witches. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos: yleinen kirjallisuustiede, 2008. PG.
Kuisma, Meri: Leikisti asiaa: nonsense ja karnevalismi Laura Ruohosen Allakka pullakassa. Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos: kirjallisuus, 2009. PG, 64 s. LKI.
Mäkelin, Henna: Karnevaali-iloa: Roald Dahlin romaani Matilda karnevalistisena lastenkirjallisuutena. Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos: kirjallisuus, 2008. PG, 88 s.
Tutkielma ladattavissa verkosta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Perttunen, Tiina: Roald Dahlin Matilda: karnevalistinen karakterisaatio ja kirjailijan ideologia kääntäjän käsissä. Tampereen yliopisto: Kieli- ja käännöstieteiden laitos: käännöstiede (englanti), 2010. PG, 117 s.
Päivinen, Maaria: Odottamattomia hupsutuksia ja sanojen sinfoniaa. Tutkimus komiikasta ja huumorista Eduard Uspenskin Krokotiili Gena ja hänen ystävänsä (1966) sekä Fedja-setä, kissa ja koira (1974) -tarinoissa. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos: yleinen kirjallisuustiede, 2006. PG. LKI.
Taipale, Inari: Mistä on suomalainen nonsense tehty? Suomalainen nonsense-kirjallisuus lajin näkökulmasta tarkasteltuna. Turun yliopisto, Taiteiden tutkimuksen laitos: kotimainen kirjallisuus, 2006. PG, 95 s. LKI.
Väänänen-Linna, Auli: Ylösalaisin käännetty maailma. Groteskista Roald Dah.lin lastenkirjoissa. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos: yleinen kirjallisuustiede, 2008. PG, 76, [3] s.
3.2. Kaksoisyleisö
Laakso, Maria: ”Tulkaa tänne kansien väliin, lupaan etten mene kiinni”. Kaksoisyleisö Kari Hotakaisen ja Priit Pärnin teoksissa Lastenkirja, Ritva ja Satukirja. Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos: suomen kirjallisuus, 2006. PG, 130 s. + 4 liites. LKI.
Kulmala, Senni: Aikuislukija Marjatta Kurenniemen 1940−1950-luvun tuotannossa. Turun yliopisto, Taiteiden tutkimuksen laitos: kotimainen kirjallisuus, 2006. PG, 77 s. + 3 liites. LKI.
Pääkkönen, Anu: ”Ja sisään astuu kukas muu kuin pieni itsevarma herra Huu ”. Hannu Mäkelän Herra Huu -kirjojen henkilöhahmo ja kaksoisyleisö. Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos: suomen kirjallisuus, 2007. PG, 80 s. + 2 liites.
3.3. Myytit
Hosseini, Silvia: Lapsisankarin matka maailman ääriin. C.S. Lewisin The Chronicles of Narnia didaktisena ja myyttisenä tekstinä. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos: yleinen kirjallisuustiede, 2009. PG.
Kaiku, Anna: “Mikä ihmisestä voi tulla?” – Hannele Huovin romaanin Lasiaurinko tarkastelua myyttinäkökulmasta. Tampereen yliopisto: Taideaineiden laitos: suomen kirjallisuus, 2006. PG, 99 s.
Malin, Minna: ‘‘If Ye Break Faith…’’ – L.M. Montgomery’s Rilla of Ingleside as a Representation of a Nation in War and the Mythical Meanings and Memories of the Great War in Canada. Tampereen yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos: englantilainen filologia, 2008. PG, 114 s.
Malmberg, Elina: Toisen todellisuuden väkeä: muinaissuomalaista mytologiaa ja kansanperinnettä kuvitettuina fantasiafiguureina. Lapin yliopisto, Graafisen suunnittelun koulutusohjelma, 2007. PG, 69 s. LKI.
Niemi, Sinikka: Matka aikuisuutta kohti. Arkkityyppiset ainekset Tomi Kontion nuortenkirjatrilogiassa. Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos: suomen kirjallisuus, 2006. PG, 82 s. LKI.
Ranki, Paula: Kullervon kahdet kasvot. Elias Lönnrotin Kullervon ja J.R.R. Tolkienin Túrin Turambarin hahmot myyttikriittisesti tarkasteltuina. Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos: suomen kirjallisuus, 2008. PG, 125 s.
Tikka, Eeva-Riitta: Astrid Lindgrenin Mio, Min Mio Joseph Campbellin monomyytin valossa – Loppuratkaisun kysymyksiä. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos: yleinen kirjallisuustiede, 2006. PG.
3.4. Henkilöhahmojen tutkimus
Essén, Tove: “Jag är den kallaste i världen”. Mårran som vägvisare i Tove Janssons muminböcker. Åbo Akademi, Litteraturvetenskapen, 2006. PG, 82 s.
Koskinen, Katariina: Pikkuväkeä ja kuivapalloja. Heinähattu ja Vilttitossu -sarjan henkilökuvaus. Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos: suomen kirjallisuus, 2008. PG, 79 s.
Lagerström, Katri: Taiteellisesti luodun maailman kansalaiset. Henkilöhahmot Elina Karjalaisen Uppo-Nalle -kirjasarjassa. Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos: suomen kirjallisuus, 2009. PG.
Nupponen, Anne: Henkilöiden väliset suhteet Muumilaakson yhteisössä: Tove Janssonin Muumipappa ja meri- ja Taikurin hattu -kirjoissa. Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos: taidekasvatus, 2010. PG, 100 s.
Tutkielma ladattavissa verkosta (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Torniainen, Marja K.: Nykysadun naiset. Naispuolisten henkilöhahmojen kerronnallinen merkitys ja yhteydet satutraditioon Louis Sacharin nuortenromaanissa Holes. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos: yleinen kirjallisuustiede, 2008. PG, 81 lehteä. LKI.
Väisänen, Katri: Narratologinen henkilöhahmojen kuvausmalli. Tarkastelussa Tove Janssonin teos Vaarallinen juhannus. Vaasan yliopisto, viestintätieteet 2005. PG, 106 s.
3.5. Nimien tutkimus
Granholm, Ellinor: La traduction de noms propres dans la littérature enfantine : une étude contrastive des noms propres anglais dans Harry Potter and the philosopher’s stone et leurs traductions françaises et suédoises. Åbo Akademi, Romansk filologi, 2007. PG, 72, [7] bl.
Kumpumäki, Petri: A study of the names of the main characters and other central concepts and their translations in Harry Potter and the Philosopher’s Stone, Oulun yliopisto: englantilainen filologia, 2006. PG.
Luomala, Mirka: Henkilönnimet Anni Swanin ”Saduissa”. Oulun yliopisto, Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos: suomen kieli, 2007, PG, 82 s.
Mentula, Mikko: Klonkku, Reppuli ja Hallavaharja. Fiktiivisten erisnimien muodostus, merkitykset ja funktiot J. R. R. Tolkienin teoksessa Taru sormusten herrasta. Turun yliopisto, Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos: suomen kieli, 2006. PG, 98 s., 10 liites.
Norja, Päivi: Erisnimi käännösongelmana C. S. Lewisin teoksessa The chronicles of Narnia. Turun yliopisto: ranskan kielen kääntäminen ja tulkkaus, 2007. PG, 95 s.
Pitkänen, Sanna: Om egennamn i J.K. Rowlings roman Harry Potter and the Philosopher’s Stone och dess översättningar till svenska och finska. Joensuun yliopisto: ruotsin kieli, 2008. PG.
Pitkänen, Sari: ”Jag heter Pippilotta Viktualia Rullgardina Krusmynta Efraimsdotter Långstrump”. Analys av egennamn i Astrid Lindgrens böcker, Oulun yliopisto, pohjoismainen filologia, 2008. PG.
Rajala, Maija: Innovativa egennamn: namnöversättningar och
översättningsstrategier i Eva Dahlgrens barnboksserie Lars & Urban. Helsingin yliopisto, Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos: nordiska språk, 2008. PG.
Soupios, Anastasia: Traducción de los nombres proprios de Astérix al finés y al español (análisis de ocho historietas). Turun yliopisto. Espanjan kielen kääntäminen ja tulkkaus, 2008. PG, 110 s.
Talamo, Hanna: Henkilöiden nimitykset ja luonnehdinnat romaanissa Siskoni, enkeliluinen tyttö. Oulun yliopisto: suomen kieli, 2008. PG, 79 s.
Tikkala, Saara: Henkilönnimet ja nimitykset yhteisön ja yhteiskunnan kuvaajina suomalaisissa tyttökirjoissa. Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos: suomen kieli, 2008. Lisensiaatintyö. 136 s. LKI.
Vainio, Marianne: Handling of Personal Names in Harry Potter and the Philosopher’s Stone – Harry Potter ja viisasten kivi. Tampereen yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos: englantilainen filologia, 2006. PG.
3.6. Kielen tutkimus
Aaltonen, Johanna: Om bildspråket i Astrid Lindgrens barnbok Madicken. Joensuun yliopisto: ruotsin kieli, 2008. PG.
Annola, Elina: ”Niin valkoinen kuin lumi, niin punainen kuin veri ja niin musta kuin eebenpuu.” Semanttiset kielikuvat Grimmin saduissa. Turun yliopisto, Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos: suomen kieli, 2010. PG, 116 s., 16 liites.
Anttonen, Paula: Kielellinen leikittely kahdessa lastenkirjasarjassa. (Kohdeteksteinä Heinähattu ja Vilttitossu sekä Risto Räppääjä.)
Helsingin yliopisto, Suomen kielen laitos: 2004. PG, 105 [1] s.
Holopainen, Hanna: Onomatopoetiska verb som översättningsproblem i Mauri Kunnas Koirien Kalevala (1992). Helsingin yliopisto, Pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitos: 2009. PG, 75 s. kuv., taul.
Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina. Helsingin yliopisto: Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos: suomen kieli, 2006. PG, 104 [3] s.
Karjalainen, Leena: Meik mai dei. Mika Wickströmin nuortenkirjan Sukupolvi X tyylin analyysia. Helsingin yliopisto, Suomen kielen laitos: suomen kieli, 2005. PG, 92 [2] s.
Koski, Mari: ”Ja siitä alkaa huima jännityksen ja seikkailun aika” Lukijan houkuttelu nuortenkirjojen takakansiteksteissä. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos: suomen kieli, 2010. PG, 95, [3] s.
Lahti-Olsen, Päivi: Kiroilu ja alatyylinen kielenkäyttö suomalaisissa nuortenromaaneissa vuosina 1959-1979. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos: kotimainen kirjallisuus, 2009. PG, 84 s.
Lehtonen, Lilli: Periikö meidät hukka? Aku Ankka -sarjakuvalehden sanaleikkien rakenteelliset yhtäläisyydet. Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos: suomen kieli, 2008. PG, 76 s.
Nakari, Annina: En pragmasemantisk analys av substantiv i två finska översättningar av Pippi Långstrump (1945). Helsingin yliopisto: nordiska språk, 2008. PG.
Ollila, Johanna: Puhekielen piirteitä kolmen eri vuosikymmenen nuortenkirjan repliikeissä. Turun yliopisto, Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos: suomen kieli, 2007. PG, 102 s., 6 liites.
Paavilainen, Riitta: Tankar kring språk och dialekter med Emil i Lönneberga som exempel. Oulun yliopisto: pohjoismainen filologia, 2007. PG.
Peltomaa, Elina: “Ee-i, eukkoseni, nyt tämä menee liian pitkälle.” Normirikkuruus muutamassa Astrid Lindgrenin lastenkirjassa. Joensuun yliopisto: kirjallisuus, 2007. PG.
Pollari, Annika:Speech Characteristics of Sosiolinguistic Groups in J. R. R. Tolkien’s The Lord of The Rings and Its Finnish Translation. Joensuun yliopisto: englannin kieli ja kääntäminen, 2008. PG.
Pulkka, Anneli: Puhekielen piirteitä Tuija Lehtisen nuortenkirjoissa. Joensuun yliopisto: suomen kieli, 2008. PG, 95 s.
Quagraine, Anna: “Animal etiquette” : teaching politeness strategies using requests in The wind in the willows. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos: englantilainen filologia, 2010. PG, 86 s.
Rantanen, Miina: Uudissanojen semantiikkaa Elina Karjalaisen lastenkirjasarjassa Uppo-Nalle. Turun yliopisto, Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos: suomen kieli, 2008. PG, 91, [7] lehteä.
Rinne, Johanna: Tuija Lehtisen nuortenkirjallisuuden kieli ja tapa lähestyä nuorta lukijaa. Jyväskylän yliopisto, Kielten laitos: suomen kieli, 2009. PG, 94 s.
Räisänen, Hanna: “Älkää menkö enää pidemmälle!”: lukijan koukkuunnuttamisen keinot Neiti Etsivissä. Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos: suomen kieli, 2009. PG, 88 [3] s.
Tuominen, Tiina:”Kuin lumipalloherkkusieniä”. Kielikuvien aika, paikka ja luonne Tove Janssonin muumikirjoissa. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta: kirjallisuus, 2006. PG.
