Myös kuvituksia koskevaa selvitystä pitää jatkaa mm. aikuisille suunnatun kirjallisuuden ja sarjakuvan osalta
Kotimainen lastenkirjakuvitus on merkittävä osa suomalaista kulttuuriperintöä ja suomalaisen taiteen ja kasvatuksen historiaa. Sen merkitys kytkeytyy myös lukutaitoon ja lukemaan innostamiseen eri aikoina. Siksi on tärkeää etsiä kansallisia ratkaisuja lastenkirjojen kuvitustaiteen säilyttämiseen. Lastenkirjainstituutti on koonnut yhteen tiedot lastenkirjojen kuvituksista, mutta tätä työtä olisi syytä jatkaa aikuisten kirjallisuuden kuvitusten, lehtikuvitusten, sarjakuvien ja kansitaiteen osalta.
Lastenkirjainstituutti on koonnut vuosina 2020–2022 Kuvittajabibliografian, joka sisältää tällä hetkellä henkilötiedot kaikkiaan 1300 kuvittajasta ja luettelon heidän kuvittamistaan kirjoista. Teoksia on tietokannassa yli 11 000. Selvitystyön kohteena ovat olleet kuvitetut lasten- ja nuortenkirjat vuodesta 1847 alkaen aina nykykuvituksiin saakka. Bibliografia on toteutettu Jane ja Aatos Erkon säätiön rahoittamassa Lastenkirjan kuvitustaide -hankkeessa.
Lastenkirjan kuvitustaide -hankkeen ohjausryhmä haluaa nostaa esille huolen lastenkirjataiteen säilytyksestä Suomessa ja esittää kuvitustaiteen kartoitustyön jatkamista valtakunnallisesti. Lastenkirjakuvitusten originaalien säilytyksestä on koottu kuvittajabibliografian yhteydessä jonkin verran tietoja. Originaaleja on eri museoiden kokoelmissa (mm. Mikkelin taidemuseo, Muumimuseo ja Pukstaavi), Lastenkirjainstituutin laajassa kuvitustaiteen kokoelmassa, kustantajien arkistoissa ja Kansallisarkistossa. Suuri osa originaaleista on kuitenkin kuvittajien omissa arkistoissa, työhuoneilla tai kotona, eikä vanhempien originaalien säilytyspaikasta ole tietoa.
Taustaa kirjakuvitustaiteen kartoituksesta Suomessa
Kirjankuvitukseen liittyvät asiat ovat olleet vuosikymmenten ajan esillä eri kulttuurihallinnon asiakirjoissa ja muistioissa. 1990-luvulla kuvitusarkiston perustamista Lastenkirjainstituutin yhteyteen pohdittiin useaan otteeseen myös opetusministeriössä, ja vuosikymmenen lopulla kulttuuriasiainneuvos Kari Poutasuo kävi tutustumassa Lastenkirjainstituutin taidekokoelmiin. Vuonna 2000 opetusministeriö julkaisi Kirja Suomessa -selvityksen, joka aktivoi keskustelua valtakunnallisen kirjankuvitusarkiston perustamiseksi. Vuonna 2003 koottiin ohjausryhmä pohtimaan kuvitusten kartoitusta. Ohjausryhmä päätti, että kuvituskartoitus aloitetaan kuvitustaiteen selvityksellä eli päivittämällä vuonna 1985 julkaistun Satujen saari -kartoituksen tiedot. Seuraavissa vaiheissa kartoitusta jatkettaisiin aikuisten kirjojen kuvitukseen, sarjakuviin ja lehtikuvituksiin keskittyvällä kartoituksella.
Lastenkirjan kuvitustaide -hankkeelle saatiin opetusministeriön hankeraha, jonka turvin työtä tehtiin kolmessa lyhyessä jaksossa vuosina 2004–2006 OPM:n erityisavustusten turvin yhteensä 10 kuukauden ajan. Työtä jatkettiin vuosina 2010–2011 muutaman kuukauden ajan Wihurin rahaston hankerahan turvin. Kymmenen vuoden tauon jälkeen tutkimustyön etenemisen ja bibliografian julkaisemisen mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki vuosille 2020–2022. Hankkeessa lastenkirjallisuuden kuvitustaiteen kartoitus valmistui ja tallennettiin Kuvittajabibliografiaan. Muilta osin kuvitustaiteen säilytystä ja kartoitusta ei ole toistaiseksi jatkettu.
Työ kuvitusten kartoittamiseksi ja säilytyksen ratkaisemiseksi tulee käynnistää pian
Lastenkirjojen kuvitukset ovat olennainen osa suomalaista kulttuuriperintöä. Kuvituksen alallakin digitalisaatio on muuttanut työtapoja niin, että fyysisiä originaaleja ei läheskään aina enää synny. Senkin vuoksi originaalit ovat arvokkaita ja kiinnostavia. Suomessa tulee käynnistää työ lastenkirjakuvitusten säilytyksen edistämiseksi. On kansallinen etu, että kuvituksille nimetään säilytyspaikka ja taho, joka ottaa kuvitukset asianmukaisesti säilytettäväksi, ja pystyy ylläpitämään sähköistä tietokantaa myös niistä kuvitusoriginaaleista, jotka ovat eri instituutioiden tai yksityishenkilöiden hallussa.
Kartoittamatonta kuvitustaidetta on Suomessa paljon laajemminkin, mm. sarjakuvakuvituksia, kansitaidetta, lehtikuvia ja aikuisille suunnattujen kirjojen kuvituksia. Näidenkin osalta on tärkeää käynnistää kansallisesti kokonaisvaltainen kartoitustyö, kuin minkä Lastenkirjainstituutti on lastenkirjakuvitusten osalta tehnyt.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee käynnistää riittävät toimet kuvitustaidetta kokonaisuudessaan koskevan kartoituksen tekemiseksi. Samalla tulee laatia suunnitelma siitä, missä kuvitustaidetta jatkossa säilytetään ja kuinka säilyttäminen rahoitetaan.
Lausunto on lähetetty opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolle 21.9.2022.
