Haavi 4/2018

Kotimaassa palkittuja

Laura Ruohosen lastennäytelmä Tippukuvitapaus sai Suomen Näytelmäkirjailijaliiton Lea-palkinnon, joka myönnetään vuoden parhaasta näytelmätekstistä. Raati mieltyi Tippukivitapauksen vapaan assosiaation ja tarinankerronnan toimivaan liittoon. Suomen Kansallisteatterissa kantaesityksensä marraskuussa 2017 saanut koko perheen musikaali perustuu samannimiseen kirjaan Tippukivitapaus (Otava 2017, kuv. Erika Kallasmaa).

Annika Sandelin on saanut Vanessapriset-palkinnon monipuolisesta urastaan lastenkirjailijana. Lastenkirjastonhoitajana Sandelin on havainnut suomenruotsalaisessa nykytarjonnassa puutteita ja hän on lähtenyt täyttämään aukkoja omilla teoksillaan. Sandelin tunnetaan varsinkin lastenrunoista ja -loruista sekä Yoko-tytöstä kertovasta lastenromaanisarjasta. Suuri osa hänen tuotannostaan on ilmestynyt myös suomeksi. Vanessapriset jaettiin toista kertaa ja se edistää suomenruotsalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkyvyyttä Suomessa.

Päivi Heikkilä-Halttunen on saanut Suomen Nuorisokirjailijat ry Pääskynen-kunniakirjan pitkäjänteisestä työstään suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden hyväksi tutkijana, kriitikkona, luennoitsijana ja tietokirjailijana.  Suomen Nuorisokirjailijat ry:n johtokunta on jakanut tunnustusta parin-kolmen vuoden välein vuodesta 1981.

Siiri Enoranta sai WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon ansioistaan sekä nuorille että aikuisille kirjoittavana kirjailijana.  Raati kiitti Enorannan kaunista, vahvaa ja omintakeista kieltä ja hänen taitoaan rakentaa jokaiseen romaaniinsa aina uusi, ehyt ja omalakinen maailma, joka vie lukijansa kokonaisvaltaisesti mukanaan.

Tuomas Kaseva sai Aleksis Kiven seuran myöntämän Eskon puumerkki -mitalin lukutaitoa edistäneestä työstään.  Kaseva työskentelee Helsingin Sanomien Teema-liitteen toimitussihteerinä. Hän kirjoitti Helsingin Sanomiin lokakuussa 2017 nuorten heikentynyttä lukutaitoa käsittelevän laajan artikkelin, joka herätti vilkasta keskustelua.

Elina Rouhiaisen nuortenromaani Muistojenlukija (Tammi 2017) on saanut Kuvastaja-palkinnon.  Suomen Tolkien seura Kontu ry:n vuodesta 2001 jakama palkinto myönnetään edellisvuoden parhaalle kotimaiselle fantasiakirjalle. Raati arvioi tason poikkeuksellisen korkeaksi ja halusi palkita viidestä ehdokkaasta teoksen, jossa sukupuolen ja seksuaalisuuden monaisuutta käsitellään onnistuneesti.

Kari Vaijärvi on palkittu tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla merkittävästä tiedonjulkistamistyöstään lasten ja nuorten tietokulttuurin ja lukutaidon edistäjänä. Vaijärvi on työskennellyt lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja -kulttuurin monitoimijana: kirjastonhoitajana, kirjailijana, kriitikkona, Tyyris Tyllerö-lehden päätoimittajana. Vaijärvi on myös tietokirjavinkkaamisen uranuurtaja ja hän on tehnyt kotimaista lasten- ja nuorten tietokirjallisuutta monin eri tavoin tunnetuksi.

Mervi Koski on saanut Tietopöllö-palkinnon, jota jakaa Suomen Tietokirjailijat ry. Hän on julkaissut useita lasten ja nuorten tietokirjoja, toimittanut sananparsikokoelmia ja kirjallisia hakuteoksia. Mervi Koski työskentelee Hämeenlinnan kirjastossa informaatikkona ja hän on saanut työstään inspiraatiota moniin teoksiinsa. Kosken tuotannosta välittyy pitkä kokemus sanataiteen ja kirjallisuuden parissa. Hän ymmärtää, mitkä aiheet nuoria kiinnostavat ja miten heille kirjoitetaan.  Uusimmissa tietokirjoissa Koski on keskittynyt hirviöihin ja kummitustarinoihin.

Runeberg Junior -lastenkirjapalkinnon ehdokkaina on yhdeksän 6–9-vuotiaille lapsille suunnattua suomen- tai ruotsinkielistä teosta. Ehdolla ovat Tapani Bagge & Carlos Da Cruz: Aavehevosen arvoitus (Karisto), Henna Helmi & Reetta Niemensivu: Tuplapulma, Maria!  (Tammi), Merja ja Marvi Jalo & Reetta Niemensivu: Olivia ja Onnentähti (WSOY), Tuula Kallioniemi & Terese Bast: Neljä muskelisoturia (Karisto), Rinna & Sami Saramäki: Meren syvyyksiin (WSOY), Eva Frantz: Hallonbacken (Schildts & Söderströms), Lena Frölander-Ulf: Pappa, jag och havet (Förlaget), Anna Sarve & Sanna Mander: Prilliga Prinsessboken (Schildts & Söderströms) ja Sanna Sofia Vuori & Linda Bondestam: Ägget (Förlaget).

Ehdokkaiden esikarsinnan teki aikuisista koostuva raati ja lapsiraati valitsee voittajateoksen helmikuussa. Palkinto jaetaan nyt toista kertaa.

Kuvitusnäyttelyitä

Satumaja – Usko Laukkasen kuvituksia -näyttely avautuu Muumimuseossa Tampereella Observatorio-näyttelytilassa 15.12.2018 ja se on avoinna maaliskuun 2019 loppuun asti. Näyttelyssä on esillä Suomen Sarjakuvamuseon hallussa olevia Usko Laukkasen (1930–2000) kuvitus- ja sarjakuvaoriginaaleja.

Laukkanen oli monipuolinen kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Parhaiten hänet tunnetaan kuvituksistaan lastenkirjoihin ja oppikirjoihin. Kokonaisen sukupolven käsissä kuluivat Lasten oma aapinen ja Lasten oma lukukirja (1958) jatko-osineen sekä monet muut Otavalle ja Valistukselle tehdyt oppikirjat. Laukkasen kirjoittama ja kuvittama kuvakirja Laulumaja (1956) sijoittui kolmanneksi pohjoismaisessa kuvakirjakilpailussa ja se julkaistiin Tammen Kultaisissa kirjoissa sarjan ainoana kotimaisena teoksena sekä käännöksinä useissa eri maissa.

Laulumaja-näyttely on toteutettu Sarjakuvamuseon ja Muumimuseon yhteistyönä. Se on ensimmäinen Muumimuseon vaihtuva näyttely, joka ei liity Tove Janssoniin tai Muumeihin. Näyttelyn yhteydessä julkistetaan myös Ville Hännisen kokoama Usko Laukkasen elämää ja tuotantoa esittelevä lehtinen.

Kanneltalossa Helsingissä on 15.1–8.2.2019 esillä puolalaisen klassikkokuvittajan Janusz Grabiańskin (1929–1976) töitä. Satumaista – Janusz Grabianskin satukuvituksia -näyttely juhlistaa Puolan 100-vuotisjuhlavuotta. Grabiańskin kuvittamia kirjoja on ilmestynyt 21 kielellä, suomeksi julkaistiin 1960–1970-luvuilla kymmenen satukirjaa, mm. Kauneimmat eläinsadut, Andersenin satukirja ja Tuhannenyhdenyön satukirja. Näyttelyn järjestää Pro lastenkirjallisuus – Pro barnlitteraturen ry yhteistyössä Puolan suurlähetystön, Helsingin Suomi Puola-yhdistyksen ja Kanneltalon kanssa. Näyttely on 6.1.2019 esillä Rovaniemen taidemuseossa.

Näyttelyyn liittyy 30.1.2019 seminaari Kuvittajan konstit: käsityöstä digikuviin. Tarkemmat tiedot löytyvät loppuvuodesta osoitteesta: www.prolastenkirjallisuus.fi.

Suomen ALMA-ehdokkaita

Astrid Lindgrenin muistoksi perustetun ALMA-palkinnon Suomen ehdokkaiksi on nimetty kuvittajat Linda Bondestam, kuvittaja-kirjailijat Marika Maijala, Salla Savolainen ja tekijäkaksikko Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa sekä kirjailijat Timo Parvela ja Maria Turtschaninoff.  Ehdokkaat julkistettiin Frankfurtin kirjamessuilla lokakuussa ja palkinnon saaja selviää ensi vuoden huhtikuussa Bolognan lastenkirjamessuilla. ALMA-palkinto on rahasummaltaan maailman suurin lasten- ja nuortenkirjapalkinto. Raadissa on 12 asiantuntijaa, Suomesta Maria Lassén-Seger, Elina Druker ja Janina Orlov.

Siiri Enorannalle Finlandia-palkinto

Tamperelaisen Siiri Enorannan (s. 1987) fantasiaromaani Tuhatkuolevan kirous (WSOY 2018) sai Suomen Kirjasäätiön myöntämän lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Palkinnon saajan valitsi kuudesta ehdokkaasta toimittaja Riku Rantala. Hän totesi lasten- ja nuortenkirjallisuuden kuvaavan parhaiten tätä hetkeä ja tulevaisuutta, ajan ilmiöitä ja kipukohtia sekä asioita, joista ei ole ennen puhuttu. Rantala luonnehti Enorannan romaania suureksi, kansainvälisen tason tarinaksi, joka pitää otteessaan alusta asti.

Palkintoehdokkaina olivat myös Taru Anttonen & Milla Karppinen (toim.): Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille).  Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan, Into, Magdalena Hai: Royaumen aikakirjat 1: Kolmas sisar, Otava, Maija & Anssi Hurme: Skuggorna / Varjostajat, Schildts & Söderströms / S & S,  Riina Mattila: Järistyksiä, WSOY ja Sanna Sofia Vuori & Linda Bondestam: Ägget / Muna, Förlaget / Teos.

Kirjailija kiittää -palkinto Lastenkirjainstituutille

Lastenkirjainstituutti sai Helsingin kirjamessuilla Suomen Kirjailijaliiton Kirjailija kiittää -palkinnon. Palkintoperusteluissa kiitettiin instituutin lasten- ja nuortenkirjallisuuden eteen jo 40 vuoden ajan tekemää työtä sekä paikallisessa, valtakunnallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa,

”Lastenkirjainstituutin resurssit ovat pienet, mutta toiminta kauaskantoista ja vaikuttavaa. – – 2010-luvulla instituutti on vahvistanut rooliaan aktiivisena lukuinnon nostattajana, kirjallisuuden ja kirjailijoiden tukijana ja kirjallisuuskeskustelun herättäjänä. Esimerkiksi vuosittainen Kirjakori-katsaus edellisen vuoden lasten- ja nuortenkirjallisuuteen ja trendeihin on tärkeä keino nostaa kotimaista kirjatarjontaa esiin mediassa”.             Perusteluissa kiitettiin myös sitä, että Lastenkirjainstituutti tuo aktiivisesti esille myös vähemmän tunnettuja tekijöitä ja esittelee kotimaista, laadukasta lasten- ja nuortenkirjallisuutta monipuolisesti ja ansiokkaasti.

Kirjailija kiittää -palkinto on perustettu vuonna 2014 tunnustukseksi henkilölle, ryhmälle, yhteisölle tai projektille, joka on edistänyt merkittävällä tavalla suomalaista kirjallisuutta ja lukemisharrastusta sekä vaikuttanut kirjallispoliittiseen keskusteluun. Palkintoon kuuluu Hannu Väisäsen grafiikan vedos Kirjokala.

Leena Härmä -näyttely Tampereella

Kirjailija Leena Härmän monipuolisesta elämäntyöstä avautuu näyttely Työväenmuseo Werstaassa Tampereella. Näyttely on avoinna tammi-helmikuun 2019.

Leena Härmä (1914–2008) muistetaan suosittujen näytelmien, elokuvien ja nuortenkirjojen kirjoittajana. Tamperelaiskuvaukset Pinsiön parooni sekä Virtaset ja Lahtiset ovat edelleen katsottuja klassikoita DVD-tallenteina. Härmän komediaklassikko Viekää tuhkakin pesästä on suomalaisen teatterihistorian esitetyimpiä näytelmiä.

Härmä tavoitti niin näytelmiinsä kuin nuortenkirjoihinsa työväestön realistisia kokemuksia; vuonna 1945 käynnistynyt Pieni Tuittupää -sarja tallentaa elävästi tavallisten ihmisten arkea ja määrätietoista ponnistelua sodan jälkeisinä vuosina.

Werstaan näyttelyssä tuodaan esille Leena Härmän tärkeät kiinnostuksen kohteet: työväestön elämä, nouseva nuortenkulttuuri, vammaisten lasten elämä ja kaupunkimaiseman säilyttäminen. Härmä oli monessa edistämässään asiassa ennakkoluuloton pioneeri.

Näyttelyn on koonnut IBBY Finlandin työryhmä Maija Karjalainen, Maija Korhonen, Marketta Könönen ja Ismo Loivamaa.