Palkittuja kirjantekijöitä
Lastenkulttuurin valtionpalkinnon ovat saaneet kirjailijat ja kuvittajat Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä kirjailija Kalle Veirto. Lapsenpäivä-palkinnon saajat ovat espoolainen Tapiolan kuoro sekä lasten ja nuorten sanataidekasvatusta järjestävä Sanaratas ry. Ministeri Sampo Terho jakoi palkinnot perjantaina 17. marraskuuta Helsingissä.
Lastenkulttuurin valtionpalkinto on Taiteen edistämiskeskuksen myöntämä tunnustus kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdystä lastenkulttuurityöstä. Palkinnon voi saada myös taiteilija, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti lastenkulttuurin hyväksi. Palkinnoilla haluttiin tänä vuonna nostaa esiin kirjailijoiden merkitys lasten ja nuorten lukuharrastuksen edistäjänä.
Lapsenpäivä-palkinto on ministerin myöntämä tunnustus merkittävästä työstä taidekasvatuksen ja taideharrastamisen hyväksi. Tämän vuoden teemana on taidekasvatus osana Suomen itsenäisyyden sadan vuoden historiaa ja maamme tulevaisuutta.
Kirjailija Kirsi Kunnas on saanut Kalevalaisten Naisten Liiton myöntämän Larin Paraske
-palkinnon. Se myönnetään vuosittain runonlaulajien perinteen jatkajalle. ”Kirsi Kunnas on satavuotiaan Suomen moderni runonlaulaja”, todettiin perusteluissa.
WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnot ovat saaneet mm. lasten- ja nuortenkirjoistaan tunnetut Riina Katajavuori ja Mika Wickström. Katajavuori on kirjoittanut lyriikan lisäksi romaaneja, novelleja, lastenkirjoja sekä esseitä ja kolumneja. Hän on lajirajoista piittaamatta hakeutunut erilaisiin kokeiluihin.
Mika Wickströmin tuotantoon kuuluu sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjoja. Hän aloitti nuortenkirjailijana 1990-luvun alussa ja on kirjoittanut proosaa sekä nuorille aikuisille että aikuisille. Hän on käsitellyt mm. urheiluaiheita, eläinaktivismia, rauhanturvaajia sekä nuoren mielen järkkymistä. Monipuolisilla aiheillaan hän on myös innostanut monenlaiset yleisöt lukemaan.
Tirlittan-palkinnon, jota jakaa vuosittain Suomen Kirjailijaliitto, on saanut kirjailija, taiteilijaprofessori Esko-Pekka Tiitinen (s. 1956). Tuotannossaan ja toiminnassaan Tiitinen on korostanut erityisesti lapsen ja lapsuuden merkitystä.
Kuvittaja Sanna Manderille on myönnetty vuoden 2017 Rudolf Koivu -palkinto hänen kirjastaan Avain hukassa (Nyckelknipan, S & S). Tuomariston mukaan kuvitus ”kumartaa menneille vuosikymmenille, mutta on silti samalla tuore ja kiinni tässä ajassa.” Grafian jakaman palkinnon ehdokkaina oli 10 teosta. Manderin kirja sai myös lasten ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon.
Avain-kustantamo on saanut Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmän Seesam-palkinnon tunnustuksena selkokielisen kirjallisuuden pitkäjänteisestä edistämisestä. ”Kustantamo on julkaissut runsaasti selkokirjoja, avannut rohkeasti uusia aiheita ja julkaissut kirjoja monissa eri genreissä” sanottiin perusteluissa. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi.
Palkittuja valistajia
Vuoden runoustekona palkittiin Turun kirjamessuilla Aleksis Salusjärven ja Mikko Sarjasen luotsaama Sanat haltuun -hankkeen toteutus. Palkinnon myönsi runoyhdistys Nihil Interit.
Lukukeskuksen ja UPM:n vuosina 2016-2017 toteutetun hankkeen tavoitteena on innostaa teknisten alojen ammattikoulujen opiskelijat lukemaan ja parantamaan lukutaitoaan.
Toimittaja Salusjärvi ja rap-muusikko Sarjanen ovat toteuttaneet noin 100 työpajaa ympäri Suomea. He ovat ohjanneet nuoria erittelemään ja tulkitsemaan rap-lyriikkaa kirjallisuusanalyysin menetelmin ja osoittaneet työllään, että nuorilla on kyky tehdä vaativaakin tekstianalyysia. Pajatyö on kehittänyt nuorten kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, lisännyt intoa paneutua kaunokirjallisiin teksteihin ja valmiuksia keskustella havainnoistaan ja oivalluksistaan.
Taidekasvattaja Marjatta Levanto on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalta elämäntyöpalkinnon työstään museopedagogiikan uranuurtajana ja taiteen popularisoijana. Palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa.
Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liitto ry on nimennyt Levannon myös vuoden 2017 kuvataidekasvattajaksi.
Ismo Loivamaalle on myönnetty Kirjailijaliiton Kirjailija kiittää -palkinto tunnustuksena suomalaisen kirjallisuuden ja lukemisharrastuksen edistämisestä. Loivamaa on lasten- ja nuortenkirjallisuuden asiantuntija, toimittaja ja kirjallisuusarvostelija, joka kirjoittaa lasten- ja nuortenkirja-arvioita Lapsen maailma -lehteen. Hänen syvälinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tuntemuksensa näkyy monissa tietokirjoissa.
”Lasten- ja nuortenkirjakritiikki kulkee ritirinnan kirjallisuuden kanssa. Kritiikki on innostamista, se kertoo ja kommentoi, nostaa esiin ja terävöittää kirjoissa olevia teemoja. Parhaimmillaan kritiikki on se tulitikku, jolla kirjan teemoissa esiin nostettu ruutitynnyri syttyy”, sanoo Loivamaa.
Palkinto on teos kuvataiteilija-kirjailija Hannu Väisäsen Kirjailijaliitolle tekemästä sarjasta Kirjokala.
Kirjailija-kuvittaja Linda Liukas palkittiin Vuosisadan Kulttuurigaalassa Turussa Kulttuurin tulevaisuus -palkinnolla. Liukas on Suomen tunnetuin koodauslähettiläs. Hän on tehnyt digitaalista teknologiaa ymmärrettäväksi lapsille ja ollut mm. perustamassa Rails Girls -metodia, jolla opetetaan tytöille koodauksen alkeita ympäri maailmaa.
Palkitut tietokirjaideat
Ihan totta! -kilpailussa, jonka järjestivät Tammi ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus etsittiin uusia tietokirja-aiheita lapsille ja nuorille. Nuorten tietokirjasarjassa ensimmäisen sijan saivat Maiju Ristkari, Nina Suni ja Veera Jussila sukupuolen moninaisuutta ja transsukupuolisuutta käsittelevällä tietokirja-idealla. Lasten tietokirjasarjassa voiton vei Satu ja Johannes Erran prinsessahistoria. Tammi julkaisee voittajateokset syksyllä 2018.
Nuorten sarjassa toiselle sijalle ylsi Maria Laakson idea Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen klassikko-oppaasta ja lasten sarjassa Marjo Heiskasen ilmastonmuutosta käsittelevä opaskirja.
Palkintoehdokkaita
Runeberg junior -palkinnon ehdokkaina on neljä ruotsinkielistä ja neljä suomenkielistä lastenkirjaa: Karin Erlandssonin Pärlfiskaren (kuvitus Tuuli Toivola), Malin Kivelän Den ofantliga Rosabel (kuvitus Linda Bondestam), Sanna Tahvanaisen Kurre Snobb och popcornen (kuvitus Lena Frölander-Ulf), Jukka-Pekka Palviaisen Allu ja salainen ihailija (kuvitus Christel Rönns), Hannu Mäkelän Voimalla seitsemän pöllön (kuvitus Elina Warsta) Magdalena Hain Kurnivamahainen kissa (kuvitusTeemu Juhani) ja Riina Katajavuoren Mennään naapuriin (kuvitus Salla Savolainen).
Ehdokasvalinnan tekivät valokuvaaja Mia Grönstrand, näyttelijä Oskar Silén ja toimittaja Pia Vuorio. Palkinnosta päättää noin 120 porvoolaisen lapsen raati, neljä ruotsinkielistä ja neljä suomenkielistä ryhmää päiväkodeista ja alakouluista. Palkinto jaetaan Runebergin päivänä 5.2. Sen ovat perustaneet Porvoonkaupunki ja KSF Media / sanomalehti Östnyland.
Suomen ALMA-ehdokkaat on nimetty. Ehdolla Astrid Lindgren -palkinnon saajiksi ovat kuvittaja Linda Bondestam, kuvittaja-kirjailija Kristiina Louhi, kuvittaja Marika Maijala, kirjailija Timo Parvela, kirjailija Maria Turtschaninoff, kuvittaja Anne Vasko ja kustantamo Etana Editions.
Kansallisia ehdotuksia ovat tehneet Lastenkirjainstituutti, Suomen Kirjastoseura, IBBY Finland, Grafia, kirjailijaliitot, Kuvittajat ry sekä Åbo Akademi.
Ehdokkaita on kaikkiaan 235 ympäri maailman, 60 eri maasta. Astrid Lindgrenin elämäntyön kunniaksi perustettu palkinto on rahallisesti suurin lastenkirjallisuudelle myönnettävä kansainvälinen palkinto. Se jaetaan alkukesällä 2018.
Nenosta näyttelyssä
Maija-Kaarinan Nenosen (1917-1996) syntymästä on tänä vuonna sata vuotta. Juhlan kunniaksi Nenosen kuvitusoriginaalien näyttely on esillä Lastenkirjainstituutissa 27.11.2017-31.1.2018.
Instituutti sai vuonna 2014 Nenosen perikunnalta 64 taiteilijan lastenkirjojen kuvitusoriginaalia. Näistä koostettu näyttely esittelee Nenosen kuvituksia WSOY:n Kultainen koti -kirjasarjaan teoksista Onnentupa (WSOY 1943), Prinsessa Sinisilmä ja Pässi Päkäpää (WSOY, 1943), Seitsemän pientä kiliä (WSOY, 1943), Tiina tonttutyttö (WSOY, 1943) ja Nallen koulunkäynti (WSOY, 1944).
Näyttelyyn voi tutustua instituutissa arkisin klo 10-15 (ma klo 10-17 ja pe klo 10-14). Instituutti on kiinni 20.12.2017-5.1.2018.
LKI:n hallitus uudistui
Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen syyskokous pidettiin Lastenkirjainstituutissa 2.10.
Kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2018-2020 valittiin FT, kirjallisuudentutkija Maria Laakso. Laakso on väitellyt tohtoriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2014. Hänen väitöskirjansa Nonsensesta parodiaan, ironiasta kielipeleihin Monitasoinen huumori ja kaksoisyleisön puhuttelu Kari Hotakaisen Lastenkirjassa, Ritvassa ja Satukirjassa (2014) käsitteli lastenkirjallisuuden huumoria.
Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin uutena erikoiskirjastonhoitaja Jarna Hara sekä edelleen jatkamaan kirjailija Tuula Korolainen ja kustantaja Leena Reiman kaudelle 2018-2020 sekä edellinen puheenjohtaja, kirjailija Johanna Hulkko (Maria Laakson tilalle) kaudelle 2018-2019.