Onnimanni-palkinto POC-lukupiirille
Vuoden 2025 Onnimanni-palkinto on myönnetty POC-lukupiirille yhdenvertaisuutta ja lukemisharrastusta edistävästä ja rasisminvastaisesta toiminnasta. POC-lukupiiri ry:n ovat perustaneet Aracelis Correa ja Téri Zambrano vuonna 2020. Lukupiirin nimi tulee mustia ja ruskeita henkilöitä kuvaavista englanninkielisistä sanoista people of colour. Correa ja Zambrano haluavat lisätä POC-kirjailijoiden teosten näkyvyyttä ja tarjota samalla vertaistukea ja parempaa representaatiota Suomessa asuville POC-ihmisille.
Onnimanni-raadin mukaan lukupiiri on viidessä vuodessa vakiintunut osaksi suomalaista kirjallisuuskenttää. POC-lukupiirissä vähemmistöön kuuluvien nuorten lukemiseen vaikutetaan vähemmistön sisältä käsin sen omilla ehdoilla. Lukupiirin vetäjistä on tullut nuorille tärkeitä esikuvia. Lukupiirissä luetaan yhdessä POC-teemaan liittyviä suomenkielisiä teoksia. Lisäksi järjestetään kirjanäyttelyitä ja kirjavinkkausta lasten-, nuorten- ja aikuistenkirjoista. Pääkaupunkiseudun kirjastoista toiminta on laajentunut myös muualle Suomeen.
Onnimanni-raatiin kuuluivat raadin puheenjohtaja, vastaava sanataideopettaja Anne Karjula, ma. kehityspäällikkö Outi Kytöniemi, tietokirjailija ja varhaiskasvatuksen opettaja Kirsi Rehunen, kirjavaikuttaja Mikko Toiviainen ja Lastenkirjainstituutin edustajana toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.
Palkintoja ja ehdokkuuksia
Tietopöllö-palkinnon 2025 ovat saaneet Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston tunnetaitoihin keskittyvistä Fanni– ja Miu -lastenkirjasarjoista (kuv. Linnea Bellamine ja Larissa Saloranta, Kumma-kustannus v:sta 2019). Kaksikko järjestää myös tunnekasvatukseen liittyviä kursseja lapsille ja opastusta kasvatusalan ammattilaisille, järjestöille ja eri-ikäisten lasten vanhemmille. Palkintoa jakaa Suomen Tietokirjailijat ry.
Selkomukauttaja Riikka Tuohimetsä on saanut selkokirjallisuuden Seesam-palkinnon tunnustuksena selkokielisen kirjallisuuden edistämisestä. Raati kehui mm. hänen taitoaan säilyttää mukautuksissaan alkuperäisteoksen tunnelma ja tyyli. Riikka Tuohimetsä on selkomukauttanut lasten- ja nuortenkirjoja vuodesta 2010 lähtien. Palkintoa jakaa Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmä.
Dess Terentjeva on saanut WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon omaleimaisista ja vaikuttavista nuortenkirjoistaan. Säeromaanit Ihana (2021), Freestyle (2023) ja Zeno (2024) ”tavoittavat nuorten kokemusmaailman poikkeuksellisella tarkkuudella ja lämmöllä. Terentjevan teokset käsittelevät identiteettiä, yhteisöön kuulumista ja moninaisuutta tavalla, joka puhuttelee – ja antaa äänen niille, jotka ovat kirjallisuudessa usein jääneet sivuun. Säeromaanien muoto tekee lukemisesta saavutettavampaa ja madaltaa kynnystä tarttua kirjoihin. Terentjeva toimii myös innostavana lukemisen puolestapuhujana ja esikuvana nuorten kirjallisuuden kentällä”, todettiin perusteluissa.
Roope Lipasti on saanut Laivakello-palkinnon ansiokkaasta ja monipuolisesta urastaan lasten- ja nuortenkirjailijana. Lipasti on kirjoittanut mm. historiallisia lastenromaaneja ja helppolukuisia lastenkirjoja jääkiekkoa harrastavasta Lätkä-Laurista. Lemuetsivät-sarja tuli ensin tutuksi audiosarjana ja vasta myöhemmin siitä tehtiin kirjasarja.
Kuvittajalle jaettavan Adventure-palkinnon on saanut kuvittaja-kirjailija Maria Vilja. Hänet tunnetaan mm. herkän lapsen arjesta kertovasta Näkymätön reppu -kuvakirjasarjasta (Karisto). Väinö Riikkilä -seura jakaa Adventure-palkintoa kahden vuoden välein. Laivakelloa jakavat vuorovuosin Väinö Riikkilä -seura ja Kotkan kaupungin kulttuuripalvelut. Palkinnot kunnioittavat nuortenkirjailija Väinö Riikkilän uraa. Tänä vuonna ne jaettiin Raumalla Pertsa ja Kilu -päivien yhteydessä.
Anne-Maija Aalto on saanut yläkoulun Nuori Aleksis 2025 -palkinnon romaanistaan Unohdettujen kirja (Otava 2025). Palkinto jaetaan parhaalle edellisvuonna ilmestyneelle nuorille suunnatulle kotimaiselle kauno- tai tietokirjalle ja siitä päättävät eri puolilla Suomea asuvat yläkoululaiset. Palkintoa koordinoi Äidinkielen opettajain liitto. Nuorisoraati arvosti Aallon teoksen tapaa herättää ajatuksia ja kuvata selviytymistä ja toivoa vaikeidenkin olosuhteiden keskellä.
Rudolf Koivu -palkinnon on saanut Maria Vilja kuvakirjastaan Kesän Ainoa kaunis päivä (WSOY 2024). ”Teos on oivaltavasti sommiteltu, ilmeikäs ja eheä kokonaisuus. – – Kirjan kuvitukset ovat myös oiva oppitunti valon merkityksestä tunnetilojen luonnissa”, sanottiin perusteluissa. Toisen ja kolmannen palkinnon saivat Jussi Kaakinen kuvituksestaan Jani Kaaron kirjaan Maailman pahimmat paikat (Into 2024) ja Tuomas Kärkkäinen kuvituksestaan Jukka Itkosen runokuvakirjaan Terveisiä Kalevalasta (Tammi 2024).
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2025 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon on saanut ruotsalainen kirjailija-kuvittaja Sara Lundberg kuvakirjastaan Ingen utom jag (Natur & Kultur 2024). Raati kiitti Lundbergin tiivistä kerrontaa: 200 sanalla hän pystyy kertomaan tarinan, joka antaa kirjan lukijalle ja katsojalle mahdollisuuden tulkita ja viipyä aukeamilla pitkään.
Astrid Lindgrenin elämäntyötä kunnioittavan kansainvälisen ALMA-palkinnon ehdokkaiksi on Suomesta nostettu kahdeksan kuvittajaa tai kirjailijaa: Linda Bondestam, Siri Kolu, Jenny Lucander, Sanna Mander, Kati Närhi, Sanna Pelliccioni, Pasi Pitkänen ja Tuutikki Tolonen. Ehdolle on asetettu myös lukemista edistävä taho, POC-lukupiiri. Lastenkirjainstituutin lisäksi ehdokkaita ovat nimenneet Grafia ry, IBBY Finland, Kuvittajat ry, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Kirjastoseura, Svenska litteratursällskapet i Finland sekä Åbo Akademi. Palkinnon saaja julkistetaan keväällä 2026.
Kalevala eläväksi uudessa kilpailussa
Elävä Kalevala on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Kalevalaseuran ja Äidinkielen opettajain liiton 11–19-vuotiaille järjestämä kilpailu, jossa haetaan uusia tulkintoja Suomen kansalliseepoksesta. Keitä ovat nykyajan ainot, väinämöiset, kullervot ja louhet? Mitä nykysampo jauhaa ja kenelle? Mikä Kalevalassa innostaa tai ärsyttää? Nuoret voivat osallistua kilpailuun tuottamalla lyhyitä videoita, podcasteja, valokuvia tai kuvataideteoksia. Teosten tulee olla itse tehtyjä, ja ne voi toteuttaa myös ryhmän kanssa. Kilpailutyöt voi toteuttaa joko suomeksi tai ruotsiksi ja ne tulee toimittaa 28.2.2026 mennessä osoitteeseen https://www.finlit.fi/elava-kalevala/.