Onnimanni-palkinto LANU!-kirjallisuusfestivaalille
LANU!-kirjallisuusfestivaali palkittiin Tampereen kirjamessuilla Lastenkirjainstituutin Onnimanni-palkinnolla. Ensimmäistä kertaa palkinto myönnettiin virtuaaliselle kirjallisuustapahtumalle.
Idea festivaalista syntyi keväällä 2020 pandemian ja poikkeusolojen keskelle ja sen toteutti kuvittaja-kirjailija Erika Vik lähes yksinään. Saman vuoden syksyllä perustettiin tapahtuman koordinointiin LANU ry. Festivaali järjestettiin toista kertaa toukokuussa 2021, aiempaa laajempana ja ammattimaisemmin toteutettuna.
– Huolipuheen sävyttämän uutisoinnin sijaan valtamedian tulisi lähestyä lasten ja nuorten lukutaidon lisäämistä positiivisen kautta, julkaisemalla vaikkapa kirjakritiikkien muodossa tietoa siitä, kuinka laadukasta ja valtavan monipuolista kirjallisuutta lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille julkaistaan. Meille on tärkeää, että Lanu! leviää niiden kanavien kautta, joissa lapset ja nuoret muutoinkin viettävät aikaansa, sanoo Erika Vik. Vikin haaveissa on, että tapahtumaan saataisiin tulevaisuudessa enemmän ulkopuolista rahoitusta.
Palkintoperusteissa raati kiittää yhdistystä ajassa kiinni olevasta konseptista ja monipuolisesta sisällöstä. LANU!-festivaali on lajissaan ensimmäinen kotimainen lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu, valtakunnallisesti saavutettava virtuaalitapahtuma. Se edistää lasten ja nuorten lukuharrastusta ja lisää kotimaisen lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille suunnatun kirjallisuuden näkyvyyttä ja tunnettuutta. Tapahtuma hyödyntää ennakkoluulottomasti verkkoympäristöä ja sosiaalista mediaa. Kohderyhmä voi seurata ohjelmaa maksutta koulu- ja opiskelupäivän aikana koko luokan voimin ja jälkikäteen itsenäisesti tutuilla alustoilla, kuten YouTubessa ja Instagramissa. Kirjoihin liittyvät tehtäväpaketit helpottavat kouluarkea. Palautetta ja kehitysideoita on saatu myös suoraan opettajilta. Heidän toiveestaan festivaali ajoitettiin loppukevääseen.
LANU!-festivaalin keskiössä ovat lapset ja nuoret. Tapahtumassa ei myydä mitään, vaan verkko-ohjelma suunnataan esillä olevat kirjat ja kirjailijan tuotannot jo ennestään tunteville tai niistä kiinnostuneille nuorille ja lapsille. Erilaisten kirjallisuudenlajien ja tekstien huomioiminen on tärkeää, jotta kaiken tasoiset lukijat voivat tuntea itsensä tervetulleiksi ja löytää innostavaa lukemista.
LANU!-festivaali tavoittaa myös muut lasten- ja nuortenkirjallisuuden harrastajat, tekijät ja ammattilaiset. Opettajille suunnattuja, festivaaliohjelmaan perustuvia vinkkejä ja materiaaleja kannattaa muidenkin ladata käyttöönsä. Kutsumalla tapahtuman esiintyjiksi taustaltaan tai työskentelytavoiltaan erilaisia tarinoiden parissa työskenteleviä ihmisiä vahvistetaan samalla yhdenvertaisuutta sekä kirjailijoiden, kuvittajien ja muiden alan toimijoiden välistä yhteistyötä.
Raati toivoo, että festivaali jatkuu vuotuisena, virkistävänä tapahtumana ja että tapahtuman sisällöt jäävät katsottavaksi nykyistä pidemmäksi aikaa. Lastenkirjainstituutti on mieluusti mukana tulevissa tapahtumissa myös yhteistyökumppanina. Samalla raati haluaa osoittaa tukensa myös muille kirjallisuustapahtumia järjestäville tahoille ja muistuttaa virtuaalisen ohjelmatarjonnan tärkeydestä lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tavoittamisessa ja lasten- ja nuortenkirjojen näkyvyyden edistämisessä.
Onnimanni-palkinnon raatiin kuuluivat Marjo Mannila (pj.), kuvittaja Sari Airola, kirjailija Juha-Pekka Koskinen sekä Lastenkirjainstituutin edustajat Marketta Könönen ja Anna Tiitinen.
Palkintoja, tunnustuksia
Kirjasäätiön jakaman lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai Anne-Maija Aalto dystopiaromaanistaan Mistä valo pääsee sisään (Otava). Ehdolla oli myös viisi muuta teosta: Laura Ertimo & Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus), Malin Kivelä, Martin Glaz Serup & Linda Bondestam: Om du möter en björn / Jos kohtaat karhun (Förlaget / Teos), Pia Krutsin & Jani Ikonen: Kaupunki Kukaties (WSOY), Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Kepler62 Terra: Kloonit (WSOY) ja Dess Terentjeva: Ihana (WSOY).
Maria Sann sai Grafia ry:n Rudolf Koivu -palkinnon kuvituksestaan aakkosrunokirjaan Bokstavsvärldar (teksti Henrika Andersson, Förlaget 2021). ”Eri tekniikoilla toteutetut kirjaimet ovat mielikuvituksellista ilonpitoa – – Teoksen tunnelma on raikas ja leikkisä”. Kärkikymmenikköön nousivat myös Linda Bondestam, Ulla Donner, Mirkka Eskonen, Satu Kettunen, Tuomas Kärkkäinen, Aino-Maija Metsola, Sanna Pelliccioni, Camilla Pentti ja Kati Rapia. Rapian kuvitus kirjaan Väinämöinen, Mäinämöinen ja Zäinämöinen (Teos 2020) sai erikoiskunniamaininnan.
Väinö Riikkilä -seura myönsi Adventure-palkinnon Hannamari Ruohoselle, joka on julkaissut omia kuvakirjoja ja kuvittanut myös muiden tekstejä. ”Ruohosen kuvituksissa realistisuus ja usein absurditkin yksityiskohdat herättävät niin aikuis- kuin lapsilukijassa tunteita”. Seuran jakaman Laivakello-palkinnon sai runoilija Jukka Itkonen runsaasta runotuotannostaan, joka on luonut yhteyksiä sukupolvien välille.
Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen kuvakirja Sinä yönä tuli talvi (WSOY 2021) palkittiin Botnia-palkinnolla. ”Kirja avaa hienosti ja kauniisti sen tyhjyyden, joka jää ison menetyksen jälkeen”. Kuvakirja kertoo isoveljen näkökulmasta pikkuvelivauvan kuolemasta.
Vuoden kirja -tunnustuksen lastenkirjojen kategoriassa on saanut Mauri Kunnaksen kuvakirja Kuka kaappasi auringon? (Otava 2021). Palkinnon jakaja Suomalainen Kirjakauppa nimesi ehdolle kuusi teosta, joista yleisö sai äänestää suosikkinsa.
Sanna Jaatinen on saanut Suomen Kirjasäätiön Alvar Renqvist -palkinnon pitkään jatkuneesta työstään Otavan lasten- ja nuortenkirjaosaston kustannustoimittajana. Jaatisen asiantuntemus on näkynyt etenkin monien runo- ja satuantologioiden toimituksessa.
Salla Simukalle myönnettiin WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto työstään lasten- ja nuortenkirjailijana. ”Simukka pureutuu erityisen ansiokkaasti nykypäivän nuorten maailmaan eikä hän pelkää kokeilla uusia tyylejä”, sanottiin perusteluissa.
Aino Havukainen ja Sami Toivonen saivat Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon ennakkoluulottomasta ja innostavasta työstään suomalaisen lastenkulttuurin hyväksi.
Maikki Harjanne on saanut Siuntion kulttuuripalkinnon. Harjanne on tehnyt suuren osan kuvakirjoistaan Siuntiossa.
Tapani Baggelle on myönnetty Selkokeskuksen Vuoden 2021 Seesam-palkinto ansioistaan monenlaisille lukijoille suunnatun selkokielisen kirjallisuuden tekijänä.
Elisa Nieminen on saanut Äidinkielen opettajien liiton vuotuisen Nuori Aleksis -palkinnon nuortenromaanistaan Rikki revityt (Myllylahti 2020). Voittajan valitsi viiden ehdokkaan joukosta yläkoululaisista koostunut raati.
Elin Perssonin esikoisnuortenromaani De afghanska sönerna (Bonnier Carlsen 2020) on saanut Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjapalkinnon. Romaani kertoo kolmen afgaaninuoren elämästä vastaanottokeskuksessa.
Ehdokkuuksia
Kansainvälisen ALMA-palkinnon Suomen ehdokkaiksi on nimetty kuvittajat Linda Bondestam, Jenny Lucander, Sanna Mander ja Anne Vasko, kuvittaja-kirjailija Marika Maijala sekä kirjailijat Irmelin Sandman Lilius, Salla Simukka ja Maria Turtschaninoff.
Malin Kivelän, Matin Glaz Serupin ja Linda Bondestamin kuvakirja Om du möter en björn (Förlaget 2021) on nimetty Ruotsin lasten- ja nuortenkirjallisuuden August-palkintoehdokkaaksi. Bondestamin oma kuvakirja Mitt Bottenliv. Av en ensam axolotl (Förlaget 2020) on nostettu saksalaisen Internationale Jugendbibliothekin White Ravens -listalle ainoana suomalaisena lastenkirjana.
Tietoa hiljaisista kirjoista
Turun ja Jyväskylän yliopistojen IKI-Taru-hankkeen tuottama hiljaisten kirjojen pedagoginen materiaali Hiljaiset kirjat. Tarinoita kaikilla kielillä on vapaasti ladattavissa verkosta. Hiljaiset kirjat kertovat tarinoita kuvina: koska niissä ei ole tekstiä eikä usein edes sanoja, ne sopivat hyvin eri-ikäisille ja -kielisille lukijoille. Kirjat toimivat myös monikielisissä ryhmissä. Opas esittelee Suomessa ja maailmalla ilmestyneitä hiljaisia kirjoja, joista osaan on laadittu myös pedagogisia sovellusehdotuksia.
