Kotimaassa palkittuja
Sari Peltoniemi on saanut Taiteen edistämiskeskuksen myöntämän viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan. Kyse on arvonimestä, johon kuuluu apuraha ja se myönnetään poikkeuksellisen ansiokkaasta taiteellisesta tuotannosta. Peltoniemi aloitti lastenkirjailijana vuonna 2000. Hän ammentaa lasten- ja nuortenkirjoihinsa usein aineksia suomalaisesta kansanperinteestä ja mytologiasta. Peltoniemen viimeisin teos on Vattenporin simpukka, joka on Avaimenkantaja-trilogian päätösosa.
Lasten- ja nuortenkirjatuotannostaan tunnetun Esko-Pekka Tiitisen vastaava taiteilijaprofessuuriapuraha päättyy vuoteen 2018.
Jukka-Pekka Palviainen sai syyskuussa Kotkassa lasten- ja nuortenkirjatuotannostaan Laivakello-palkinnon. Raati arvosti Palviaisen teosten suoruutta, rehellisyyttä ja konstailemattomuutta: ”Tarinaa ei kerrota fanfaarien säestyksellä, vaan arkisesti ja tavalla, joka sopii myös kirjoja vähemmän lukeville sortumatta silti liikaan yksinkertaistamiseen ja ohueen ilmaisuun”. Palkintona on messinkinen laivakello ja sitä jakavat vuorovuosin Väinö Riikkilä -seura ja Kotkan kaupungin kulttuuritoimijat. Palkintoehdokkaina olivat myös Kirsti Kuronen, Veera Salmi, Kalle Veirto ja Harri Veistinen.
Anneli Kanto sai toukokuussa IBBY Finlandin kolmen vuoden välein jakaman hopeisen Anni Swan -mitalin Viisi villiä Virtasta -kuvakirjasarjan kirjoista Virtasen lapset ja pentu, Perttu Virtanen ja varkaus ja Vilma Virtanen virpomassa (Karisto 2015–2017). Raati kiitti Anneli Kannon taitoa kuvata ison lapsiperheen arkea elävästi: ”Sisaruus herättää kateutta, närää ja kiukkua, mutta tosi tilanteessa yhteishenki ja auttamishalu on vahva voima. Teksti sopii yhtä hyvin yksin kuin yhdessä luettavaksi. Jännittävät juonenkäänteet koukuttavat. Kirjailijan tapa käsitellä ongelmia ja niiden ratkaisua on raikas, tuore ja eettinen. Ongelmatilanteitten ratkaisijana ovat etupäässä lapset yhdessä”. Kirjasarjan on kuvittanut Noora Katto.
Kuvittaja ja kirjaiija Ninka Reittu sai huhtikuussa Otavan Kirjasäätiön vuotuisen Kaarina Helakisa -palkinnon. ”Reitulla on vahva oma tyyli, joka on hyvin aito, ajaton ja ilmaisuvoimainen. Hänen elämäniloa, vauhtia ja huumoria tulvivat kirjansa osuvat suoraan lukijan sydämeen” sanottiin perusteluissa.
Lastenkirjailija, ohjelmoija ja koodarilähettiläs Linda Liukas (s. 1986) on saanut Kultainen Helsinki-mitalin, joka on Helsingin kaupungin korkein mahdollinen tunnustus, eli eräänlainen kunniakansalaisuus. Liukas on vienyt helsinkiläistä osaamista maailmalle uudenlaisella koulutus- ja innovaatiokehittäjänä. Hän on ollut perustamassa jo satoihin kaupunkeihin ympäri maailman levinnyttä Rails Girls -vapaaehtoisjärjestöä, joka järjestää naisille viikonloppukursseja koodaamisesta. Liukas nimitettiin myös Tampereen yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi elokuun promootiossa.
Tuomas Kaseva sai Otavan kirjasäätiön oppimateriaalipalkinnon ansioistaan äidinkielen opetusta uudistavana oppikirjailijana. Yläkoulun ja lukion Särmä-sarjassa Kaseva on pohtinut paljon sitä, kuinka muuttaa oppimista ja miten digitaalisuudesta saa parhaat hyödyt irti. Tuomas Kaseva arvostaa opettajien ja opiskelijoiden toiveita ja haluaa vastata niihin laadukkailla oppimateriaaleilla. 1990-luvun lopulla Kaseva oli myös Onnimannin avustaja. Nykyisin hän työskentelee Helsingin Sanomien toimittajana.
Päätös lastenkirjan tekijänoikeuksista
Tekijänoikeusneuvosto julkisti huhtikuussa päätöksensä Jenni Erkintalon ja Réka Királyn aloitteesta tehtyyn selvityspyyntöön Sanna Manderin Avain hukassa– ja Erkintalon & Királyn Talo kulman takana– kirjojen samankaltaisuuksista ja yhtenevyyksistä. Lausunnossa todetaan, että ”kirjat ovat samasta aiheesta kertoessaan päätyneet selvästi erilaisiin lopputuloksiin niin käytetyn kerronnan ja juonen sisällön kuin kuvituksenkin osalta”. Tekijänoikeusneuvosto piti kirjojen samankaltaisuuksia niin vähäisinä, että ei voida puhua kirjan kopioinnista tai muunnelmasta.
Uusia arvioita suoraan verkkoon
Onnimannin edellisen kaksoisnumeron vuoksi Puntari-arvioita on jäänyt paljon jonoon odottamaan julkaisua. Poikkeuksellisesti osa viime vuoden lopun ja alkuvuoden 2018 lasten- ja nuortenkirja-arvioista julkaistaan nyt suoraan netti-puntarissa. Suman purkamisen takia myös tämän numeron Puntari-osuus on hieman tavanomaista laajempi.
Uusi lastenkirjalehti
Fibul ry penää enemmän näkyvyyttä suomenruotsalaisille lasten- ja nuortenkirjoille. Vuonna 2014 perustettu yhdistys haluaa parantaa tekijöiden näkyvyyttä ja toimintamahdollisuuksia. Yhdistys on julkaissut Svenska Kulturfondenin tuella Mera-nimisen kirjallisuuslehden, jonka tavoitteena on havahduttaa erilaiset kohdeyleisöt kiinnostumaan lastenkirjoista. Lehden nimi viittaa lapsen haluun lukea tai kuunnella aina vain lisää ja siihen sisältyy myös tavoite saada suomenruotsalaiselle lastenkirjallisuudelle enemmän näkyvyyttä ja arvostusta. Osa lehden aineistosta on suunnattu nuorille ja aikuisille. Mukana on myös sisältöä suoraan lapsille. Lehden toimituksesta vastaavat Maija Hurme ja Lena Frölander-Ulf. Lisätietoa yhdistyksen kotisivuilta fibul.fi.
