Palkittuja tekijöitä
Kirjailija Johanna Hulkko sai toukokuussa Väinö Riikkilä -seuran myöntämän Laivakello-tunnustuspalkinnon. ”Yksi kirjallisuuden lukemisen perimmäisistä tarkoituksista on oppia elämästä ja saada rakennusaineita elämään. Geoetsivät-sarja ohjaa lapsia lempeästi ymmärtämään aikuisuutta, ystävyyttä ja elämää yleensä”, sanottiin perusteluissa. Laivakello-palkintoa on jaettu kotimaiselle nuortenkirjallisuudelle vuodesta 1996 alkaen.
Johanna Venho voitti Kariston Rohkeus-teemaisen kirjoituskilpailun. Kilpailuun tuli määräajassa peräti 813 kuvakirjatekstiä, joista voittajan lisäksi palkittiin kunniamaininnalla Johanna Hulkko, Katri Tapola ja Hertta Vierula. Johanna Venhon teksti käsittelee maahanmuuttajalapsen kielenoppimista. Teksti julkaistaan kirjana keväällä 2018, ja sen kuvittaa sarjakuvataiteilija Hanneriina Moisseinen.
LukuVarkaus-palkinnon 2017 saajaksi lapsiraati valitsi Salla Simukan Sisarlan (Tammi 2016). 4.–5.-luokkalaisten koululaisten raati arvosti kirjan eläviä hahmoja sekä fantasian ja realismin lomittumista. Romaanissa ei ollut heidän mielestään yhtään tylsää kohtaa. Vuosittain jaettavan lastenromaanipalkinnon ovat perustaneet Varkauden kaupunki ja Stora Enso Oyj.
Reetta Niemelä on saanut Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietopöllön ansioistaan lasten- ja nuorten tietokirjojen tekijänä. Palkintoperusteluissa kiitetään Niemelän laajan tuotannon taustalla näkyvää vankkaa perehtymistä ekologiaan, kansatieteeseen ja eettiseen eläinkoulutukseen. Niemelä (s. 1973) työskentelee lastenkirjailijana, runoilijana ja sanataideohjaajana. Milja-sarja (kuv. Leena Lumme), Tikkumäen talli -sarja (kuv. Salla Savolainen) sekä uusimpana Nähdään majalla -sarja yhdessä Mia Röngän ja Sanna Pelliccionin kanssa ovat hyviä esimerkkejä lasten tietokuvakirjoista.
1918-sota tutuksi
1918. Minä olin siellä, Elämää sodan aikana (1918. Jag var där, Livet under kriget) on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin tuottama kaksikielinen oppimisaineisto vuoden 1918 tapahtumista. SKS:n ja SLS:n alkuperäiset arkistoasiakirjat ja yksityisten ihmisten kuvaukset sodasta havainnollistavat historiaa koululaisille. SKS ja SLS lahjoittavat 25 kappaletta 1918-kirjaa kaikkiin peruskouluihin ja lukioihin, sekä yhden kappaleen kaikkiin kunnallisiin kirjastoihin.
Ihana luonto
Luonto on suurin ylpeydenaiheemme, arvelee puolet suomalaisista (51 %). Seuraavaksi eniten ylpeyttä herättävät koulutusjärjestelmä (37 %), turvallisuus (33 %) ja hyvinvointivaltio (23 %). Luonnon arvostus korostuu erityisesti 35–49-vuotiailla ja naisilla, mutta luonto pitää selkeästi ykkössijaa kaikissa vastaajaluokissa. Alueellisesti luontoa arvostetaan eniten Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Asiaa tutki Suomalaisen Työn Liitto.
Taidetta kouluihin!
Taiteen vahvempi asema koulussa voi ArtsEqual-hankkeen tutkijoiden mukaan tukea koulunkäynnin mielekkyyttä ja vähentää koulukyynisyyttä. Lisäksi muun muassa käyttäytymisen ongelmien on havaittu vähenevän. Tutkimukset tukevat myös näkemystä, jonka mukaan kulttuuriset stereotypiat on mahdollista ylittää, kun esittävän taiteen opetusta tarjotaan kaikille, muun muassa sukupuoleen katsomatta.
ArtsEqual-tutkijat ehdottavat toimenpidesuosituksessaan, että peruskoulu voisi olla Suomen suurin kulttuurikeskus, jossa laadukas ja monipuolinen taide- ja kulttuurikasvatus on tasa-arvoisesti kaikkien oppilaiden saatavilla. Lisätietoa: www.artsequal.fi
Uusittu lukudiplomi
Pirkanmaan lukudiplomi luokille 1–6 on uudistettu. Lukudiplomi kannustaa jokaista oppilasta lukemaan ja nauttimaan lukemisesta. Laadintaan ovat ottaneet osaa paikalliset alan asiantuntijat, ja hanketta ovat koordinoineet Lastenkirjainstituutti ja Tampereen kaupunginkirjasto. Diplomikuvan on tehnyt tamperelainen kuvittaja Jani Ikonen, ja teknisestä toteutuksesta on huolehtinut Tampereen kaupunginkirjasto.
Lukudiplomeihin on lisätty mukautetut lukudiplomilistat niille oppilaille, joille lukeminen on eri syistä vaikeaa. Mukautetut listat on laadittu luokille 1–2, 3–4 ja 5–6. Kirjalistat, tehtävät ja todistus löytyvät osoitteesta https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi myös tulostettavina versioina.
LKI:n kuvat diginä
Lastenkirjainstituutin 4000 kuvaa sisältävään kuvitustaiteen kokoelmaan on nyt mahdollista tutustua digitaalisessa muodossa. Kokoelma on kokonaisuudessaan kuvattu, luetteloitu ja tallennettu Muusa-kokoelmahallintajärjestelmään. Instituutin kokoelmasta kiinnostuneet saavat käyttöönsä asiakastunnukset, joilla pääsee tutustumaan teoksiin Muusa-järjestelmässä: https://taidekokoelmat.fi. Luettelointityö tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.
Kuvitustaiteen kokoelman pohjalta on rakennettu useita lainattavia näyttelykokonaisuuksia, joihin voi tutustua Lastenkirjainstituutin kotisivuilla.
____________________________________________________________________________
Ritva-Liisa Pilhjerta 1941– 2017
Kirjallisuudentutkija, kriitikko ja kääntäjä Ritva-Liisa Pilhjerta menehtyi 5. heinäkuuta 2017 Espoossa. Hän oli syntynyt 11.5.1941 Kuopiossa. Pilhjerta teki pitkän uran lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa. Lisensiaatintutkimuksensa Leikkivät pojat, aikuistuvat nuoret hän teki vuonna 1995 Riikkilän Pertsa ja Kilu -romaaneista. Helsingin yliopistossa hän opetti lastenkirjallisuutta.
Toukokuussa 1978 Pilhjerta osallistui Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin, nykyisen Lastenkirjainstituutin perustavaan kokoukseen Suomen Kirjastoseuran edustajana. Hän oli myös IBBY Finlandin hallituksessa ja Suomen Nuorisokirjailijoiden palkintolautakunnan puheenjohtajana.
Pilhjerta toimi kriitikkona mm. Helsingin Sanomissa, toimitti useita teoksia, mm. Ismo Loivamaan ja Marjo Partin kanssa Lapsuuden rajamaat, ja kirjoitti artikkeleita eri lehtiin ja julkaisuihin. Hän suomensi kymmeniä lasten- ja nuortenkirjoja, esimerkiksi Lloyd Alexanderin viisiosaisen Prydainin kronikan sekä Arthur-kuninkaan tarinoita. Vuonna 2001 hän julkaisi Culturan kautta uusista ja vanhoista kirjoituksistaan kokoelman Majakka ja muita merimerkkejä.