Palkittuja tekijöitä
Tuija Lehtinen on saanut Suomen Kirjailijaliiton lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinnon. Hänen tuotantonsa moninaisuutta kiitetään, samoin sitä, että Lehtinen on pelottomasti tutkinut alueita, joita aikuiset eivät tunne hyvin, mutta jotka kiinnostavat nuoria.
Lehtisen ensimmäinen nuortenromaani Enkelinkuvia hiekassa ilmestyi 1986. Sitä ovat seuranneet muun muassa Laura-, Mirkka– ja Futis-sarjat. Lisäksi Lehtinen on kirjoittanut lastenromaaneja ja kuvakirjoja ja ollut aktiivinen kirjailijoiden järjestötoiminnassa: hän on mm. toiminut Suomen Nuorisokirjailijoiden puheenjohtajana vuodesta 1995.
Hannele Huovi on saanut vuoden 2016 Kirjailijakettu-arvonimen Lukukettu-kirjastoilta.. Lukukettu-niminen kirjallisuusdiplomi on lähtöisin Toenperän, Sulkavan ja Puumalan kirjastoista. Tunnustuspalkinto ja siihen kuuluva kettumaskotti jaetaan vuosittain Tove Janssonin syntymäpäivänä elokuussa. Kirjailijakettu-arvonimi myönnetään suomalaiselle kirjailijalle, jonka teokset ovat olleet lukutaidon ja -riemun lähteenä sekä lapsille, nuorille, vanhemmille että kirjastonhoitajille; teoksia pitää löytyä myös Lukukettu-lukudiplomilistasta.
Roope Lipastille on annettu Kirjava Kettu -palkinto. Se on Kaarinan kaupunginkirjaston varsinaissuomalaiselle lasten- tai nuortenkirjailijalle myöntämä tunnustus. Saajan valitsivat kaarinalaiset lapset ja nuoret kirjastoissa ja koulukirjastoissa toteutetussa äänestyksessä, ja eniten ääniä sai tänä vuonna Lipastin lastenromaani Viikinkisolmu (WSOY 2015). Palkintona on Kirjava kettu -patsas.
Lipastin Viikinkisolmu on saanut myös 16. kertaa jaetun valtakunnallisen. Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon. 3.–6.-luokkalaisista koostuva lapsiraati arvosti romaanin toiminnallisuutta, hauskoja ja persoonallisia päähenkilöitä sekä historiallista kuvausta.
Tampereen kaupungin luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta myönsi loppukeväästä kirjallisuuspalkintoja: saajina olivat Siiri Enoranta (Surunhauras, lasinterävä, WSOY 2015), Katja Krekelä (Hurjalinna, Tammi 2015), Aino Havukainen ja Sami Toivonen ( Tatun ja Patun ihmeellinen joulu, Otava 2015) sekä Kirsti Kuronen (Paha puuska, Karisto 2015).
Ehdolla, mutta…
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjallisuuspalkinnon finalisteissa oli myös kaksi lastenkirjaa: Katri Kirkkopellon kuvakirja Molli (Lasten keskus 2013) ja Tuukka Perhoniemen & Juha Anttilan Popin ja pikkukarhun avaruusmatka (Ursa 2014). Kirjaston asiakkaat äänestivät voittajaksi kuitenkin aikuiskirjan, Peter Sandströmin teoksen Transparente blanche (suom. Outi Menna nimellä Valkea kuulas). Palkinnolla halutaan nostaa esille erilaisia, marginaalisempia kirjallisia ääniä. Voittaja saa palkinnoksi ”Kultaisen kirjastokortin” ja 1000 euroa.
Kirjoja ekaluokkalaisille
Helmet-kirjastot ja Otava lahjoittavat jokaiselle Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten suomenkieliselle ekaluokkalaiselle Tuula Kallioniemen kirjan Reuhurinteen alakoulu. Lahjoituksella halutaan innostaa lapsia lukemaan ja käymään kirjastossa.
Koulutulokkaat saivat heti syksyn alussa koulusta kutsukortin, jonka kanssa heidät toivotettiin tervetulleiksi Helmet-kirjastoon. Kutsukorttia vastaan lapset voivat noutaa omasta lähikirjastostaan Otavan kustantaman Reuhurinne-kirjan. Samassa yhteydessä lapselle voitiin hankkia kirjastokortti. Kampanja toteutettiin nyt toista kertaa. Viime vuonna ekaluokkalaiset saivat Timo Parvelan Ella-kirjan.
Siri Kolusta rehtori
Vantaan sanataidekoulun uudeksi rehtoriksi on valittu elokuun alusta alkaen vantaalainen kirjailija, kouluttaja ja esitysdramaturgi Siri Kolu. Paitsi että on itse kirjailija, Kolu on tehnyt pitkään työtä lasten ja nuorten sanataidekasvatuksen hyväksi, kirjoittanut oppimateriaalia ja toiminut Lukuinto-lähettiläänä. Koulun hallitus valitsi hänet yksimielisesti, koska Kolu on erikoistunut kirjallisuuslähtöiseen sanataiteeseen, jota Vantaan sanataidekoulukin edustaa.
Sähköinen näyttely
Kid E-Lit -näyttely vie kirjastovierailuilla sähköisen kirjallisuuden äärelle. Se esittelee Pohjoismaiden kiinnostavimmat lastenkirjasovellukset, joita on esillä suomen-, ruotsin-, saamen-, tanskan- ja englanninkielisinä. Kaikenikäisille suunnatussa näyttelyssä voi tutustua myös kirjallisuuden sähköistymisen vaiheisiin, harjoitella koodaamista ja lukea lasten tekemiä elektronisia kirjoja. Näyttelyyn on vapaa pääsy.
Näyttely oli syyskuun Helsingissä Töölön kirjastossa. Lokakuussa se on 29.10. asti Jyväskylän pääkirjastossa (ma–pe klo 9–20, la klo 9–16), ja Tampereen pääkirjastossa Metsossa 7.11.–30.11. (ma–pe klo 10–20 ja la klo 10–16).
Kid E-Lit -näyttelyn on suunnitellut pohjoismainen asiantuntijatyöryhmä, ja se on ollut esillä Bergenin, Roskilden ja Aarhusin kirjastoissa 2015 ja 2016. Suomessa näyttely nähdään suomalaisilla teoksilla vahvistettuna. Näyttelykiertueen on tuottanut Lastenkirjainstituutti yhteistyökirjastojen kanssa. Tampereella näyttely on osa Lastenkirjainstituutin Nordic E-Stories -seminaarin ohjelmaa (7.–8.11.2016).
Paula Halkolaa kutsuvat uudet haasteet
Pari vuotta on kulunut siivillä, kun Paula Halkola on toiminnanjohtajana luotsannut Lastenkirjainstituuttia sen perinteisissä tehtävissä ja uusilla inspiroivilla alueilla. Instituuttilaisten harmiksi tehokas kulttuuridynamo on kuitenkin herättänyt huomiota myös muualla ja saanut kutsun toisiin tehtäviin. Vuodenvaihteen jälkeen Paulan jättää instituutin ja ensi keväänä johtoon astuu uusi toiminnanjohtaja.
Paula Halkola harmittelee tilannetta:
– Olen ehtinyt toimia Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtajana hädin tuskin kahta vuotta, minkä mielikuvissani olin ajatellut vasta aluksi. Täysin yllättäen minulle on avautunut mahdollisuus päästä vaikuttamaan lastenkirjallisuuden tulevaisuuteen uudesta näkökulmasta, ja pitkän harkinnan jälkeen olen päättänyt tarttua tähän tilaisuuteen.
Halkola sanoo, että lähtöpäätös on raskas, koska hän saanut paljon työstään instituutissa.
– On ollut upeaa nähdä, miten innovatiivisia ja inspiroivia ihmisiä alalla työskentelee. Uskon, että lastenkirjallisuudella ja lukuharrastuksella ei ole tulevaisuudessa mitään hätää, kunhan muistamme tukeutua tähän upeaan verkostoon, toisiimme.
Onnimannin seuraavassa numerossa julkaisemme Paula Halkolan haastattelun, jossa hän kertoo ajastaan Lastenkirjainstituutissa ja pohtii lastenkirjakulttuurin tilaa ja tulevaisuutta.
