Palkintoja
Kirjava Kettu -palkinnon ovat saneet Marko Laihinen ja Hanna Tähtinen varhaisnuorten kirjastaan Kaksi kuolemaa, monta elämää (Puukenkki-kustannus 2022, kuv. Emmi Oksa). Koululaisraadin mielestä kirjan ainoa huono puoli oli, että se oli liian lyhyt. Palkintoa jakaa Kaarinan kirjasto ja sen tarkoituksena on tehdä varsinaissuomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita tunnetuiksi.
Marika Maijala on valittu vuoden 2024 kuvittajaksi. Kuvittajat ry:n palkinto myönnetään vuosittain kuvittajalle, joka on edustanut ja edistänyt alaa merkittävällä tavalla. Raadin mukaan Maijalan omaääninen, uniikki kuvakieli ja rento viiva onnistuvat ilahduttamaan yhä uudelleen, ja hänen työnsä ovat koskettaneet lastenkirjojen ystäviä ympäri maailman.
Andreas Koivisto ja Tom Björklund ovat saaneet tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon Vantaan kaupunginmuseon näyttelykokonaisuudesta sekä kaksikielisestä lasten ja nuorten tietokirjastaan Ikikallion tarinoita / Urbergets berättelser (Aviador 2023). ”Tarinoista välittyvät lapsen tietotasolle sopivalla tavalla entisajan elämän kovat ehdot, mutta toisaalta myös huolenpito. Näyttelystä kertova kirja tarjoaa suomen- ja ruotsinkielisen kertomuksen samojen kansien sisällä. Vaihteleva kuvitus kutsuu lukijaa tutustumaan myös toisella kotimaisella kielellä julkaistuun osuuteen, ja kokonaisuus antaa mahdollisuuden käyttää kirjaa myös kielen harjoittelussa”, sanottiin perusteluissa.
IBBY Finlandin arvosteluraati on nimennyt viisi ehdokasta Anni Swan -palkinnolle. Hopeoitu Wäinö Aaltosen suunnittelema mitali myönnetään teokselle, joka on taiteellisesti korkeatasoinen ja aiheenkäsittelyltään sekä ilmaisultaan omintakeinen. Ehdolla ovat Siiri Enorannan utopiaromaani Maailmantyttäret (WSOY 2022), Maija Hurmeen kuvakirja Kaikki löytämäni viimeiset (Etana Editions 2022 / Alla mina sista, S&S 2022), Jani Toivolan ja Saara Obelen Roni-kuvakirjasarja Poika ja hame, Poika ja perhostunne ja Poika ja rohkeusloikka (Otava 2021–2023), Anne Vaskon trilogia Lentopusu, Ponin häntä ja Hattu (Etana Editions 2019, 2021 ja 2023) sekä Leena Virtasen ja Sanna Pelliccionin Suomen Supernaisia -sarja, Teos 2018–2023).
Marja-Leena Tiainen on saanut Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston myöntämän J. V. Snellman -mitalin. ”Tiainen on tehnyt pitkän, merkittävän uran ennen kaikkea lasten ja nuorten kirjallisuuden parissa. Hänen työnsä kattaa myös selkokirjoja sekä aikuisille suunnattuja romaaneja”.
Magdalena Hai on saanut vuoden 2024 Laivakello-palkinnon lasten- ja nuortenkirjoistaan sekä erityisesti nuortenkirjastaan Sarvijumala (Otava 2023). Raati kiitteli kuinka sen ”soljuvassa tarinassa kuoleman teeman oheen mahtuu muutakin, kuten seksiä, arkipäivän rasismia, lohdutonta kaipausta ja ilonpitoa”.
Grattis, Mia!
Mia Österlund on nimitetty Äbo Akademin kirjallisuustieteen professoriksi. Hänen vuonna 2005 valmistunut väitöstutkimuksensa käsitteli 1980-luvun ruotsinkielisiä nuortenromaaneja erityisesti tyttöyden näkökulmasta. Österlund on työskennellyt vanhempana yliopistolehtorina Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa, luennoinut Suomessa ja maailmalla sekä toiminut mm. Hufvudstadsbladetin kriitikkona, artikkelikokoelmien toimittajana ja monipuolisena asiantuntijana. Mia Österlund on kirjoittanut artikkeleita ja julkaissut tutkimusta erityisesti nuortenkirjoista ja kuvakirjoista. Dosentin arvonimen hän sai vuonna 2011 Helsingin yliopistosta pohjoismaisen kirjallisuuden oppiaineessa. Hän on luotsannut myös monia tutkimushankkeita, viimeisimpänä Suomessa ilmestyneen ruotsinkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kritiikin historiaa kartoittava Tippelill.
Vuonna 2020 Österlund nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena Ruotsin lasten- ja nuortenkirjallisuuden merkittävimmästä August-palkinnosta päättävän raadin puheenjohtajaksi. Österlundin nimityksen voi nähdä Åbo Akademissa jatkuneen sinnikkään työn huipentumana: ensimmäisiä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen keskittyviä kursseja järjestettiin siellä nimittäin jo 1970-luvulla, tiettävästi ensimmäisenä Suomessa. Sittemmin Janina Orlov, Maria Nikolajeva ja Maria Lassén-Seger Österlundin työparina ovat pitäneet lastenkirjallisuuden tutkimusta esillä. Alan tutkimus tulee edelleen pysymään yhtenä keskeisenä painopisteenä myös Österlundin professuurin ansiosta.
