Salla Simukka on saanut vuoden 2020 Laivakello-palkinnon. Simukka on yksi kansainvälisesti menestyneimpiä kirjailijoitamme ja hänen nuortenkirjojaan on myyty jo yli 50 maahan. Monessa hänen nuortenromaanissaan tärkeänä teemana on rakkaus ja sen monet erilaiset ilmenemismuodot. Laivakello-palkinto on Kotkan Pekkas-Akatemian ja raumalaisen Väinö Riikkilä -seuran perustama ja se jaetaan ansioituneelle nuortenkirjailijalle vuorovuosin Kotkassa ja Raumalla. Palkintoon kuuluu messinkinen laivakello, joka tekee kunniaa Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoile. Kotkan kaupungin kulttuuritoimen nimeämän raadin muina ehdokkaina olivat Siiri Enoranta, Antti Halme, Hanna Kökkö ja Roope Lipasti.
Mikkelin taidemuseon perinteisen kuvitustriennalen pääpalkinnon sai lastenkirjakuvittajanakin tunnettu Emmi Jormalainen sanattomasta kirjastaan Eksyksissä – Being Lost (omakustanne 2019). Myös kolmannen palkinnon saaneen Sanna Pelliccionin kilpailuun osallistunut teos, Meidän piti lähteä (S&S 2018), on sanaton kuvakirja. Kilpailuun osallistui yhteensä 117 kuvittajaa. Mikkelin taidemuseon kuvitustriennale järjestetään kolmen vuoden välein yhteistyössä Grafia ry:n ja Kuvittajat ry:n kanssa.
Mervi Heikkilä on saanutLukuVarkaus 2020 -palkinnon lastenromaanistaan Jaan ja Jäähammas (Karisto 2020). Valinnan teki kuuden ehdokkaan joukosta alakoululaisista koostunut lapsiraati.
Siri Kolu on vuoden 2020 Kirjailijakettu. Toenperän ja Sulkavan kirjastojen jakama tunnustus myönnetään vuosittain kirjailijalle, joka on innostanut lapsia ja nuoria lukemaan ja joka kirjoittaa hyvää, monipuolista kieltä. Arvonimen lisäksi palkintoon kuuluu Lukukettu-pehmoeläin.
Ohjaaja Irene Aho on saanut Eino Kaliman kannustuspalkinnon Kansallisteatterille tekemästään ohjauksesta lastennäytelmään Koiramäen Suomen historia, joka perustuu Mauri Kunnaksen saman nimiseen lastenkirjaan. Näytelmä ”on riemukas paketti, jossa ohjaus osasi sulavasti kuljettaa episodinomaisen tarinan aina eteenpäin, ja luo persoonallisia hahmoja ja yksityiskohtia.”, perusteluissa kiitetään.
Tittamari Marttinen juhlii 25-vuotista uraansa lasten- ja nuortenkirjailijana julkaisemalla eri kohderyhmien kannalta helposti saavutettavan Auringolle ystäväksi -runovideokokoelman Youtubessa. Sieltä löytyy Marttisen 30 rakastettua ja toivottua runoa ja lorua vuosina 1999–2019 julkaistuista lastenrunokokoelmista.
Videoilla runoja esittävät kemiläiset teatterialan ammattilaiset, näyttelijä-dramaturgi Kimmo Hirvenmäki ja näyttelijä Tatja Hirvenmäki. Sikermää täydentää oululaisen muusikon ja musiikkipedagogi Leena Poikelan laulut ja muusikko Marja Koskivirran säestys.
Tuulia Aho on saanut Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon tunnustuksena tähänastisesta tuotannostaan sekä suomalaisen kirjallisuuden hyväksi tekemästään työstä. Aho on julkaissut 19 teosta lapsille ja nuorille, joista viimeisin on vuodelta 2014. Lastenromaanien ja -lyriikan ohella hän on kirjoittanut myös laulutekstejä ja librettoja näyttämömusiikkiteoksiin. ”Kielen leikittelevyys houkuttelee lasta uppoutumaan kielen, maailman, unien ja tarinoiden mahdollisuuksiin. Tuulia Ahon tuotannossa soi ainutlaatuisella tavalla lasta arvostava asenne”, todettiin perusteluissa. Tunnustukseen kuuluu rahapalkinnon lisäksi Oiva Paloheimon sadusta tutun Tirlittan-hahmon okariina-soitin.
Lukulumo-äänikuvakirjapalvelu on ehdolla BELMA-palkinnolle (The Best European Learning Materials), joka jaetaan vuosittain Euroopan parhaalle oppimateriaalille. Lukulumo kilpailee varhais- ja alkuopetuksen sarjassa viiden muun ehdokkaan kanssa. Suomen Lukulumo on osa ruotsalaista Polyglutt-konseptia, jossa kuvakirjoja voi kuunnella yli 50 eri kielellä. Palvelu on ensisijaisesti kohdennettu varhaiskasvatuksen ja alakoulun tarpeisiin. Suomalaisessa Lukulumossa on jo yli 450 kotimaista ja ruotsalaista lastenkirjaa. Äänikuvakirjapalvelun avulla monikieliset lapset voivat kehittää taitojaan suomen kielen ja oman äidinkielensä tai -kielien osalta ja vahvistaa samalla kulttuurista identiteettiään.
Nuori Aleksis -kirjallisuuspalkinnon ehdokkaiksi on nimetty viisi viime vuona ilmestynyttä nuortenkirjaa: Briitta Hepo-Oja: Suomea lohikäärmeille (Otava), Sanna Isto: Sirpale (WSOY), Anniina Mikama: Huijarin oppipoika (WSOY), Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli (WSOY) ja Elina Rouhiainen: Väki – Aistienvartija (Tammi.) Palkintoa jakaa Äidinkielen opettajain liitto ja voittajan valitsee yläkoulun oppilaista koostuva raati.
Kansallismuseon Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75 -näyttely juhlistaa Tove Janssonin muumien juhlavuotta. Näyttelyn taiteellisen suunnittelun on toteuttanut taiteilija Alexander Reichstein, joka on halunnut korostaa muumimaailman ja koko suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä perusarvoja. Hän iloitsee siitä, että Janssonin hahmoissa ei ole lainkaan ilkeitä tai pahoja hahmoja ja kaikki osaavat elää Muumilaaksossa harmoniassa keskenään. Näyttelyn salitekstit on tehnyt muumeista väitellyt FT Sirke Happonen. Näyttely on avoinna helmikuun 2021 loppuun asti.
WSOY etsii uusia nuortenromaanien käsikirjoituksia. Taajuus Z -kilpailuun toivotaan näkökulmia vaikkapa erilaisiin kulttuuritaustoihin ja sukupuoli-identiteetteihin. Kilpailuun voivat osallistua 31.12.2020 mennessä sekä uudet että jo julkaisseet tekijät. Kirjoituskilpailun raadissa ovat käsikirjoittaja Anna Brotkin, kirjailija Riina Mattila näyttelijä, kirjoittaja Jani Toivola ja kustantamon edustajana kustantaja Ulla Huopaniemi-Sirén.
