Vuoden sanataideteko Åbo Akademille
Åbo Akademi on saanut Suomen sanataideopetuksen seuran Vuoden sanataideteko -tunnustuspalkinnon kolmivuotisessa SKAPA/Ordkonst -hankkeessa tehdystä sanataideopettajien koulutuspolun selkeyttämisen tähtäävästä työstä.
Åbo Akademissa on mahdollisuus valita kirjallisuustieteen opintojen sivuaineeksi litterärt skapande -niminen opintokokonaisuus. Suomen sanataideopetuksen seura toivoo, että ruotsinkielinen malli kannustaa myös suomenkielistä alan tutkimusta ja suomenkielisten sanataideopettajien yliopistotason koulutuksen vakiinnuttamista.
Hankkeen loppuraportti Utveckling av utbildning i ordkonst on vapaasti luettavissa verkossa.
Palkintoja
Jukka-Pekka Palviainen on saanut Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon työstään lasten- ja nuortenkirjailijana. ”Nuortenkirjoissaan Palviainen kuvaa nuoruuden ristiriitoja yhtä aikaa viihdyttävästi ja ajatuksia herättävästi”, sanottiin perusteluissa.
Selkokielen asiantuntija ja selkolukupiirin ohjaaja Riikka Tuohimetsälle on myönnetty Vuoden keskisuomalainen kirjateko -palkinto tunnustuksena kirjallisuuden harrastamista edistävästä toiminnasta. Tuohimetsä ohjaa Jyväskylän kaupunginkirjastossa selkolukupiiriä, joka on suunnattu suomen kieltä opiskeleville aikuisille. Lukupiirissä luetaan selkokielisiä tekstejä ja uutisia sekä keskustellaan niistä yhdessä.
Vuokko Hurmeen ja Noora Katon kuvakirja Hirveä ikävä (Into 2025) on saanut Limmi-kirjallisuuspalkinnon. Palkintoa jakaa LimmiFest ja sen saajan valitsevat liminkalaiset lapset.
Annukka Salama on saanut Kirjakauppaliiton ja Suomen Kirjastoseuran Kiitos kirjasta -tunnustuspalkinnon nuortenromaanistaan Sulamispiste (WSOY 2025). Palkinto nostaa esiin teoksia, jotka elävöittävät eri tavoin suomalaista kaunokirjallisuutta. Raati totesi, että Sulamispiste on innostanut monia nuoria lukemaan. Lisäksi teos työstää ajankohtaisia aiheita ja teemoja, kuten luokkaerot ja seksuaalivähemmistöt.
Sulamispiste äänestettiin myös kirjallisuusblogistien perinteisessä Blogistania-äänestyksessä viime vuoden parhaaksi nuortenkirjaksi. Parhaaksi lastenkirjaksi äänestettiin norjalaisen Nora Dåsnesin Sydän vasta puolillaan (suom. Kati Valli, WSOY 2025).
Leena Parkkisen ja Zagros Manucharin Käpykolon väkeä -sarjan kuvakirja Kevätkepponen (Tammi 2025) sai Kirjava Kettu -palkinnon. Palkinto on suunnattu tekijöille, joiden juuret ovat Lounais-Suomessa ja sitä jakaa Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut. Palkinnon saajan valitsivat viidestä ehdokkaasta Piikkiön yhtenäiskoulun tokaluokkalaiset. Lapsia viehättivät erityisesti miniatyyrimaisemissa seikkailevat huovutetut eläinhahmot.
Suomen Tietokirjailijat ry on palkinnut tubettaja-kirjailija Joona Leppälän (taiteilijanimi ZoneVD) Tietopöllö-palkinnolla. Leppälän jopa satoja tuhansia seuraajia houkutelleet YouTube-videot ovat luoneet fanipohjan, joka on taannut suuren suosion myös ZoneVD-tietokirjoille (Tammi v:sta 2021). Leppälän kirjoja lukiessa ”oppii paljon kuin vahingossa, ilman että lukeminen missään vaiheessa tuntuu puurtamiselta”, totesi raati.
Suomen kirjataiteen komitea on nostanut Kauneimmat kirjat 2025 -kokoelmaan kuusi kuvakirjaa, mukana mm. Saara Kekäläinen & Rakastaja Robert: Apua, kirjassani on pieru (Tammi), Réka Király: Pieni suuri tarina surusta (Etana Editions) ja Ilja Karsikas: Kahden kodin lauluja (S&S).
Kirjankansitaidetta esiin nostavan uuden Kannes-palkinnon kuvakirjojen kategoriassa voiton vei useamman ehdokkaan joukosta Linn Henrichsonin Fuskmåsen Fy (Förlaget; Huijarilokki hyi, suom. Johannes Ekholm, Etana Editions). Lastenromaanien kansista palkittiin Elina Warstan kansikuva Tomi Kontion pienoisromaaniin Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän (Teos). Nuortenkirjojen kansista ykköseksi nousi Sanna Manderin kansikuva Maria Turtschaninoffin Anache-romaanin uuteen laitokseen (Förlaget). Palkinnon on perustanut Kirjasuunnittelijoiden Kilta.
Art House -kustantamon lasten tietokirjakilpailun on voittanut 88 käsikirjoituksen joukosta Susanna Kari Gonzálezin majava-aiheinen käsikirjoitus, työnimellä Lattahäntiä ja lumpeenlehtiä, tarina luonnon monimuotoisuudesta. González työskentelee kestävyysasiantuntijana luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten äärellä. Hän on erikoistunut maankäytön suunnitteluun ja kaupunkitutkimukseen. 9–12-vuotiaille lapsille suunnattu Gonzálezin esikoisteos ilmestyy keväällä 2027.
Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon Suomen ehdokkaiksi on nimetty Malin Klingenbergin ja Maria Sannin kuvakirja Gamlingarna (Schildts & Söderströms; Vanhukset, suom. Outi Menna, S&S 2025) sekä Tomi Kontion lastenromaani Koira nimeltään Kissa hyvästelee ystävän (kuv. Elina Warsta, Teos 2025). Raati kiitti muun muassa kuvakirjan tekijöiden taitoa ladata yksinkertaisesta juonesta huolimatta pohjateksti täyteen merkityksiä. Raati kehui myös Tomi Kontion rohkeutta luottaa runolliseen kieleen sekä tapaa, jolla hän kertoo lastenkirjassa surusta, syrjäytyneistä ja lähimmäisenrakkaudesta. Palkinnon saaja julkistetaan lokakuussa.
Palkinto- ja ehdokasuutisia ulkomailta
Astrid Lindgrenin muistoksi perustetun kansainvälisen ALMA-palkinnon on saanut kanadalainen kuvakirjan tekijä Jon Klassen. Perusteluissa kiitettiin Klassenin taitoa kiteyttää teoksiinsa tarkkoja havaintoja, tunteita ja luovaa nokkeluutta elämän haasteista, epävarmuudesta ja epätoivosta. Klassenin kuvakirjoille on ominaista värien ja muodon leikki. Suomennoksena häneltä tunnetaan vain yksi kuvakirja Haluan hattuni takaisin (suom. Pirkko Harainen, WSOY 2013).
Kansainvälisesti arvostetut Hans Christian Andersen -palkinnot on myönnetty brittiläiselle Michael Rosenille erityisesti hänen holokaustista kertovalle tietokuvakirjalleen One Day (kuv. Benjamin Phillips, Walker Studio 2025) sekä Kiinan keskeisiin lastenkirjallisuuden kuvittajiin lukeutuvalle Cai Gaolle. Gaon kuvakirjat ammentavat kansantaiteesta, mutta niissä näkyy myös länsimainen muotokieli ja klassisen maalauksen eleganssi. Gao on itseoppinut kuvittaja, jonka teoksia ei tunneta Suomessa. Rosenilta on sitä vastoin suomennettu useita kuvakirjoja.