Aleksis Salusjärvelle Väinö Tanner- palkinto
Väinö Tannerin säätiö on palkinnut Aleksis Salusjärven pitkäjänteisestä, vaikuttavasta ja rohkeasta työstä nuorten itsetunnon, yhteiskunnallisen osallisuuden ja tulevaisuususkon edistäjänä kirjallisuuden keinoin. Salusjärvi työskentelee kirjallisuuden opettajana, kirjallisuuskriitikkona, oppikirjailijana ja toimittajana.
Perusteluissaan säätiö korosti Salusjärven ajatusta kielestä oman kulttuurin peruskalliona. Kieli ja sen hallinta vaikuttavat siihen, miten ihminen määrittää itsensä ja miten toiset määrittävät hänet. Kielen hallinta vaikuttaa ratkaisevasti myös siihen, miten ihminen jäsentää ympäristöään.
Salusjärvi on ollut mukana muun muassa Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeessa, missä hän on kohdannut tuhansia lukemisen kanssa kamppailevia tai lukemiseen kielteisesti suhtautuvia nuoria. Työllään hän on vahvistanut heikosta lukutaidosta kärsivien nuorten itsetuntoa, luovuutta ja sosiaalisia taitoja yhteistyössä mm. rap-artistien, pedagogien, kirjailijoiden ja sosiaalityön ammattilaisten kanssa.
Kotimaan palkintoja
Markku Karpio on saanut Kirjailijaliiton myöntämän Tirlittan-palkinnon lasten- ja nuortenkirjatuotannostaan. Hän aloitti nuortenkirjailijana 1995 ja on sittemmin kirjoittanut myös lastenromaaneja ja helppolukuisia lastenkirjoja. Karpio kirjoittaa ajankohtaisista aiheista ja hänen herkät poikapäähenkilönsä havainnoivat elämää sävykkäästi.
Nina Pirhonen on saanut Otavan kirjasäätiön Kaarina Helakisa -palkinnon lastenkirjatuotannostaan. Hän on tehnyt vuodesta 2007 pikkulapsille suunnattuja värikylläisiä kuvakirjoja, joita yhdistävät monipuolinen ja ilmeikäs hahmokaarti, kuva-aukeamien eloisuus sekä lukuisat pientä lukijaa ilahduttavat yksityiskohdat.
Selkokeskus on järjestänyt ensimmäistä kertaa äänestyksen Suomen parhaasta selkokirjasta. Voittajaksi nousivat tasaäänin Satu Leiskon Ihmisenhaltija (Avain 2024) ja Tuija Takalan Sormus (Avain 2022), joista molemmista löytyy fantastisia elementtejä. Parhaaksi tietokirjaksi lukijat äänestivät Silja Vuorikurun kirjan Titanic – Maailman suurin laiva (Avain 2021). Ihmisenhaltija on selkomukautus, jonka Leisko on ensin kirjoittanut yleiskielellä ja sitten muokannut selkokieliseksi. Takala ja Vuorikuru ovat kirjoittaneet teoksensa suoraan selkokielellä.
Taina Niemi on saanut tamperelaisen Juhannuskylän koulun jakaman Minna Canthin perillinen -kirjallisuuspalkinnon nuortenromaanillaan Ämpärikesä (Otava 2024). Palkinto myönnetään kotimaiselle nuortenkirjalle, joka painottaa eri tavoin tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta korostavia teemoja, jotka valavat samalla uskoa tulevaisuuteen. Voittajasta päätti koulun oppilaista koostuva lukuraati. Ehdolla olivat myös Johanna Försterin Unien sirkus (S&S 2024) sekä Dess Terentjevan Zeno (WSOY 2024). Palkintoa jaetaan kolmen vuoden välein.
Suomen kirjataiteen komitea nosti nimesi kauneimmiksi kirjoiksi lasten- ja nuortenkirjojen kategoriassa viisi vuonna 2024 ilmestynyttä teosta: Linda Bondestam: Chop Chop (Förlaget), Kati Närhi: Muukalainen (Etana Editions), Ilja Karsikas: Sateenkaarikiitäjä (S&S), Mirkka Eskonen: Talvipuutarhurit (Teos) sekä Kirsi Kunnas & Jenny Lucander: Yön äänet (WSOY).
Ehdokkuuksia
IBBY Finland on asettanut suomalaiset ehdokkaat Hans Christian Andersen -palkinnolle. Ehdolla ovat jo toistamiseen kirjailija Timo Parvela ja kuvittaja-kirjailija Linda Bondestam. Parvela ylsi jo viime vuonna kirjailijoiden kärkilistalle ja myös Bondestamin tuolloin ehdolla ollut kuvakirja Mitt bottenliv. Av en ensam axolotl (Förlaget 2020) oli raadin suosituslistalla. Palkintoa kutsutaan toisinaan lastenkirjallisuuden Nobeliksi, sillä Nobelin kirjallisuuspalkintoa ei ole milloinkaan myönnetty lastenkirjailijalle. Tove Jansson on tähän mennessä ainoa Hans Christian Andersen -palkinnon vuonna 1966 saanut suomalainen kirjailija.
Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon Suomen ehdokkaina ovat Maria Viljan kuvakirja Kesän ainoa kaunis päivä (WSOY 2024) ja Linda Bondestamin kuvakirja Chop chop. En tapper jordbos berättelse (Förlaget 2024). Palkinnon saaja julkistetaan lokakuussa.
In memoriam
Kuvituksen tutkija, dosentti ja tietokirjailija Sisko Ylimartimo on kuollut 79-vuotiaana Rovaniemellä 8.4.2025. Sisko väitteli kahdesti: tanskalaisen Kay Nielsenin kuvitustaiteesta Lapin yliopistoon 1998 ja H. C. Andersenin ”Lumikuningatar”-sadun kuvituksista Oulun yliopistoon 2003. Hän työskenteli pitkään Lapin yliopiston taidehistorian lehtorina ja innosti näin opiskelijoitaan paneutumaan kuvituksen tutkimuksen lisäksi myös kuvittamiseen.
Sisko kirjoitti lukuisia yleistajuisia, mutta laajaan tutkimusaineistoon perustuvia tietokirjoja, esimerkiksi H. C. Andersenista, Kalevalasta ja Alexander Lindebergistä. 2000-luvun alkuvuosina hän suomensi useita L. M. Montgomeryn teoksia. Hänelle myönnettiin Onnimanni-palkinto vuonna 2008 ja viime keväänä tanskalaisen H. C. Andersen Priskomiten palkinto H. C. Andersenia käsittelevästä tutkimuksesta.
Sisko heittäytyi aina antaumuksella uusiin tutkimusaiheisiinsa. Hän oli kiinnostunut kollegoiden työstä ja jakoi tietämystään heille auliisti. Sisko teki yhteistyötä Lastenkirjainstituutin kanssa, viimeksi Kuvittajabibliografia-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä. Sisko oli myös Lastenkirjainstituutin kunniajäsen.