Sisko Ylimartimolle tanskalainen H. C. Andersen -palkinto
Tietokirjailija Sisko Ylimartimo on saanut tanskalaisen H. C. Andersen Priskomiten myöntämän palkinnon H. C. Andersenia käsittelevästä tutkimuksestaan ja kirjailijan tunnetuksi tekemisestä Suomessa. Palkintoa on jaettu vuodesta 1996 lähtien. Palkinto on isokokoinen kuparista valmistettu kirjan aukeamaa esittävä veistos, jossa on katkelma Andersenin runosta.
Ylimartimon Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan vuonna 1998 tekemän väitös-tutkimuksen aiheena oli kansainvälisesti tunnetuin Andersenin tuotannon kuvittaja, tanskalainen kuvittaja Kay Nielsen. Vuonna 2002 Ylimartimo palasi Andersenin pariin Oulun yliopiston kirjallisuuden väitöstutkimuksessa, joka käsitteli Andersenin Lappi-aiheista Lumikuningatar-satua. Vuonna 2005 ilmestyi vielä H. C. Andersenin elämää ja tuotantoa esittelevä yleistajuinen teos Satujen elämää, elämän satuja (2005). Tietämystä tanskalaiskirjailijasta hän on välittänyt myös lukuisilla luennoillaan ja artikkeleillaan. Sisko Ylimartimo on tehnyt yhteistyötä Lastenkirjainstituutin kanssa, viimeksi Kuvittajabibliografia-hankkeen ohjausryhmän jäsenenä.
Kotimaan palkintoja
Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon on saanut lasten- ja nuortenkirjailija Kirsti Kuronen, joka tunnetaan monipuolisena ja herkkävireisenä lasten ja nuorten todellisuuden kuvaajana. Kurosen kolme säeromaania ovat vakiinnuttaneet uuden lajityypin osaksi monimuotoista nuortenkirjallisuuttamme.
Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnon on saanut Leena Krohn, joka on kirjoittanut 1970-luvulta alkaen lukuisia romaaneja, novelleja ja esseitä sekä lastenkirjoja.
Timo Parvela on saanut Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Minna Canth tasa-arvopalkinnon. ”Timo Parvelan luomissa maailmoissa kaikilla ihmisillä on arvo ja paikkansa osana yhteisöä. Kirjojen vahvana teemana kulkee tasa-arvo ja ihmisten erilaisuus” sanottiin perusteluissa.
J.S. Meresmaan Tytär hämärän, piika pimeän (Myllylahti) ja Leena Paasion Bengtskär itä kahdeksan (WSOY) sijoittuivat jaetulle ykkössijalle kirjasomettajien Blogistanian Kuopus -kategoriassa. Seuraavalle sijalle vain yhden äänen erolla voittajiin ylsi Magdalena Hain Sarvijumala (Otava). Äänestykseen osallistui 37 äänestäjää eri alustoilla. Ääniä annettiin kaikkiaan 55:lle viime vuonna ilmestyneelle kotimaiselle tai käännetylle lasten- ja nuortenkirjalle.
Pia Krutsin on saanut Suomen Sanataidekasvatuksen seuran Vuoden sanataideteko- palkinnon työstään sanataiteen ja lukutaidon edistämisen hyväksi. Krutsin on kehittänyt sanataiteen opetusta ja sanataidetoimijoiden yhteisöä sekä pitänyt ääntä sanataide-kasvatuksen puolesta jo yli 20 vuoden ajan.
Into Kustannus on saanut Ääniaalto-palkinnon ennakkoluulottomasta audiotarinakerronnan kehittämisestä ja uusien formaattien kokeilemisesta. Aikuisille suunnatun aineiston lisäksi kustantamo on tehnyt kolmiulotteista äänisuunnittelua hyödyntäneen Vuokko Hurmeen Mitä eläimet sanovat -sarjan, joka on lajissaan ensimmäinen kotimainen toteutus.
Suomen Kirjataiteen komitean kauneimpien kirjojen joukkoon ylsivät lasten- ja nuortenkirjakategoriassa Laura Ruohosen ja Linda Bondestamin runokuvakirja Konkkaronkka (Otava), Jenni Erkintalon katselukirja Kuka ihana? (Etana Editions), Sanni Tervon sanaton kirja Lentokala (Mäkelä), Ida Wikströmin kuvakirja Sagan om bokstaven som gick sin väg (Bookmark Förlag), Sari Airolan kuvakirja Voi Viivi! (Etana Editions) sekä Kaisa Happosen ja Satu Kettusen haitarikirja Yhtenä yönä (Tammi).
Tieto- ja oppikirjojen kategoriassa tunnustuksen saivat Henna Aunon ja Piia Kedon tietokuvakirja Uteliaat oppijat tutkivat syöpää (Etana Editions) ja sarjakuvakirjoista Miila Westinin Myyttiset 1: Loputon talvi (S&S). Onnistuneimpien kansien joukkoon nostettiin myös Maija Hurmeen suunnittelema kansi Hanna Lundströmin ja Hurmeen runokuvakirjaan Ljusligheter. Poesi som skinner (Schildts & Söderströms).
Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon Suomen ehdokkaina ovat Laura Lähteenmäen lastenromaani Laske salaa kymmeneen (WSOY 2023) sekä Malin Klingenbergin ja Maria Sannin kuvakirja Skelettet (Schildts & Söderströms 2023, Luuranko, suom. Outi Menna, S&S). Ahvenanmaan ehdokas on Fredrik Sonckin ja Jenny Lucanderin kuvakirja Freja och huggormen (Förlaget 2023; Fiia ja kyy, suom. Johannes Ekholm, Etana Editions).
Otava on nimittänyt Henriika Tulivirran lasten- ja nuortenkirjallisuuden lukulähettilääksi, jonka tehtävänä on viedä lukemisen iloa eteenpäin mm. markkinoimalla Otavan julkaisemia lasten- ja nuortenkirjoja kirjallisuustapahtumissa ja sosiaalisen median kanavissa. Tulivirta on kirjastoalan ammattilainen ja lukuaktivisti. Lukulähettiläs-hanketta tukee Otavan Kirjasäätiö.
Tammen lasten- ja nuortenkirjatoimitus on luonut Suomeen uudenlaisen kotikirjailija-konseptin. Ensimmäinen kotikirjailija on Siri Kolu. Hän avustaa toimitusta muun muassa tarinamaailmojen luomisessa ja järjestää koulutusta kustantamon kirjailijoille. Kotikirjailijan työhön kuuluu myös yhteiskunnallisten suhteiden luominen sekä lasten- ja nuortenkirjailijoiden aseman ja näkyvyyden vahvistaminen.
… ja palkintoja maailmalla
Astrid Lindgrenin muistoksi perustettu kansainvälinen ALMA-palkinto 2024 on myönnetty australialaiselle Indigenous Literacy Foundation -järjestölle. Vuonna 2011 perustettu, eri puolilla Australiaa työskentelevä järjestö edistää lukemista ja lukutaitoa alkuperäiskansojen lasten keskuudessa. Sen toiminnassa pidetään tärkeänä, että lapset voivat lukemissaan kirjoissa löytää oman itsensä, oman kielensä ja kulttuurinsa.
Kansainvälisen IBBY-organisaation jakaman H. C. Andersen -palkinnon saivat itävaltalainen kirjailija Heinz Janisch ja kanadalainen kuvittaja Sydney Smith. Kummankaan tuotantoa ei ole suomennettu. Kirjailijoiden kärkikuusikkoon ylsi myös IBBY Finlandin nimeämä Suomen ehdokas Timo Parvela.
Lukukeskuksen Sanat haltuun -työpajakonsepti on saanut eurooppalaisen lukutaidon edistämiseen keskittyvän järjestön, FELAn, myöntämän The 2024 FELA Award for Innovative Literacy Promotion in Europe -palkinnon. Rap-lyriikkaan keskittyviä työpajoja on kehitelty vuodesta 2016 lähtien ja ne ovat tavoittaneet jo lähes 10 000 nuorta toisen asteen oppilaitoksissa, peruskoulun erityisopetuksessa, sairaalakouluissa ja vankiloissa. Hankkeen asiantuntijoina ovat toimineet kirjallisuuden ammattilainen ja oppikirjailija Aleksis Salusjärvi, muusikko Mikko Sarjanen ja puheterapeutti Hanna Markkanen.
