Vuoden sanataideteko -palkinnon on saanut Nora Ekströmin, Emma Puikkosen, Karoliina Suoniemen toimittama Sanataidetta on! -teos (Kirjantalo 2018), joka esittelee sanataiteen tekijöitä, työtapoja ja teoriaa. Palkintoa jakaa Suomen sanataideopetuksen seura.
Helsingin kirjamessuilla jaettava Rakkaudesta kirjaan -palkinto myönnetään tänä vuonna lasten, nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa tehtävälle lukuharrastuksen edistämistyölle. Raati odottaa ehdotuksia syyskuun loppuun mennessä. Kyseeseen voi tulla yksityishenkilö tai yhteisö, joka on pitkään ja ansiokkaasti edistänyt lukemisharrastuksen asemaa tai muutoin omalla toiminnallaan tehnyt kirjallisuutta tunnetuksi. Palkinnonsaajaa voi ehdottaa verkkosivuilla https://kirjamessut.messukeskus.com/rakkaudesta-kirjaan/.
Magdalena Hai on saanut Otavan kirjasäätiön jakaman Kaarina Helakisa -palkinnon monipuolisesta lasten- ja nuortenkirjatuotannostaan, jota ”yhdistää ajattomuus ja hieman keikahtanut tapa kuvata maailmaa, vinoa huumoria ja herkullista henkilögalleriaa unohtamatta”.
Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnnon saivat Maria Laakso tietokirjastaan Taltuta klassikko (kuv. Johanna Rojola, Tammi 2019) ja Aino Louhi sarjakuvaromaanistaan Mielikuvitustyttö (Suuri Kurpitsa 2019). Taltuta klassikko ylsi voittoon myös ensimmäisen kerran Suomessa jaetun äänikirjapalkinnon lasten- ja nuortenkirjallisuuden kategoriassa. Raadin mielestä äänikirjan lukijan, stand-up-koomikkona ja näyttelijänä tunnetun Pirjo Heikkilän, karisma kuuluu onnistuneesti kirjan luennassa. Yleisö sai äänestää ensin kuusi suosikkiaan, joista raati valitsi lopullisen voittajan. Palkinto myönnettiin Pirjo Heikkilälle ja Maria Laaksolle.
Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon Suomen ehdokkaina on kaksi kuvakirjaa, Jens Mattssonin ja Jenny Lucanderin Vi är lajon (Förlaget 2019) ja Veera Salmen ja Matti Pikkujämsän Sorsa Aaltonen ja lentämisen oireet (Otava 2019). Ahvenanmaan nimeämä ehdokas on Karin Erlandssonin fantasiaromaani Segraren (Schildts & Söderströms 2019, suom. Kukistaja, Teos 2020). Palkinnon saaja julkistetaan lokakuussa.
Maria Turtschaninoffin Maresi-trilogian viimeisen osan Breven från Maresi (Förlaget 2018) englannin kielelle kääntänyt A. A. Prime on saanut Global Literature in Libraries Initiative -järjestön myöntämän palkinnon parhaasta vuoden YA-romaanin käännöksestä. Romaani on julkaistu sekä Iso-Britanniassa että Yhdysvalloissa. Uudella palkinnolla halutaan nostaa YA-kirjallisuuden arvostusta ja tuoda tunnustusta alan kustantajille, kääntäjille ja kirjailijoille.
Astrid Lindgrenin muistoksi perustettu Alma-palkinto myönnettiin korealaiselle lastenkirjailijalle Baek Heenalle (s. 1971). Hän on Etelä-Korean tunnetuimpia kuvakirjantekijöitä. Heena käyttää usein kuvituksissaan rakentamiaan miniatyyrihahmoja ja -maailmoita. Monet hänen kirjansa kertovat lapsen yksinäisyydestä ja kohtaamisista. ALMA-palkinto on rahasummaltaan maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto. Tänä vuonna ehdokkaita oli 67 eri maasta yhteensä 240.
Suomen Kirjataiteen komitean Vuoden kauneimpien kirjojen listalle ylsi kuusi viime vuonna ilmestynyttä lastenkirjaa: Satu Kettusen Mörköjuhlat (Tammi), Laura Ruohosen & Erika Kallasmaan Merimonsterit (Into Kustannus), Annika Sandelinin & Linda Bondestamin Silkesapans skratt (Förlaget), Anne Vaskon Lentopusu (Etana Editions), Hannele Huovin ja Elina Warstan Hiiri mittaa maailmaa (Tammi) sekä Jenni Erkintalon ja Reka Kiralyn Ystäväni puu (Etana Editions).
Marika Maijalan kuvakirja Ruusun Matka (Etana Editions 2018) on valittu kansainvälisen kuvakirjan tunnettuutta edistävän, brittiläis-ruotsalaisena yhteistyönä perustetun dPictus-palvelun sadan parhaan kuvakirjan listalle. Joka vuosi kutsutaan kuvituksen asiantuntijoita laatimaan lista uusista kiinnostavista, eri puolilla maailmaa julkaistuista kuvakirjoista.
Iltasatuperinne on lisätty UNESCO:n Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta hyväksyttiin vuonna 2003 ja sen tavoitteena on tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Lastenkirjainstituutti, Lukukeskus ja Suomen sanataideopetuksen seura tekivät ehdotuksen Opetus- ja kulttuuriministeriölle. Iltasatuperinteen lisäksi mukaan pääsivät mm. ryijperinne, kanteleen ja jouhikon soitto ja rakentaminen sekä kuurojen kulttuuripäivät.
Punni-palkinto nuorten tietokirjalle
Eino Nurmiston nuorten tietokirja Homopojan opas (Nemo 2019) sai Lastenkirjainstituutin neljättä kertaa jakaman Punni-palkinnon. ”Se on rohkea avaus tietokirjallisuuteen ja tuo kuuluviin äänet, jotka on aiemmin jätetty alaviitteeksi. Seksuaalikasvatuskirjojen perinteisiä teemoja pohditaan tällä kertaa homomiehen ja -pojan näkökulmasta. Nurmisto kirjoittaa suoraa ja rehellistä tekstiä, ja vastaa homopoikien ja muidenkin mieliä askarruttaviin kysymyksiin, joita ei välttämättä kehtaa edes kysyä”, todettiin raadin perusteluissa.
Selkeästi jäsennellystä ja otsikoidusta kirjasta on helppo poimia luettavaksi ne osuudet, jotka kulloinkin mietityttävät eniten. Kokonaisuus on helppolukuinen ja humoristinen, ja teos hyvä opas ja vertaistuki näitä asioita pohtivalle nuorelle ja hänen läheisilleen.
Kunniamaininnan saivat lisäksi Johanna Hulkon nuortenromaani Suojaava kerros ilmaa (Karisto 2019), Jens Mattsonin ja Jenny Lucanderin kuvakirja Vi är lajon! (Förlaget 2019) sekä Julia Pöyhösen, Heidi Livingstonin ja Linnea Bellaminen Fanni-kuvakirjasarja (Kumma 2019).
Punni-palkinto jaetaan kotimaiselle lasten- tai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Raadin asiantuntijajäseninä olivat kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja Pirkko Lindberg, toimittaja Pia Ingström, Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen jäsenedustajana kirjastonhoitaja Sanna-Mari Samu sekä nuorisojäsenenä lukiolainen Heidi Rautiainen. Raadin puheenjohtajana toimi Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja Heidi Juopperi.