Kotimaisia palkittuja
Jyri Paretskoi on saanut tämänvuotisen Laivakello-palkinnon (alk. 1996 Pertsa ja Kilu -palkinto).
Palkinnon jakajana ovat vuorovuosin Väinö Riikkilä -seura ja Kotkan kaupungin kulttuuritoimijat, jotka olivat nyt vuorossa. Palkinto, joka myönnetään urasta tai yksittäisestä teoksesta, on messinkinen laivakello. Raati korosti Pertsan ja Kilun juhlavuonna alkuperäissarjan arvoja, yritteliäisyyttä, toverillisuutta ja reippautta, ja totesi, että Paretskoin päähenkilöt ovat tavallisia ja uskottavia nuoria, jollaisista Riikkiläkin olisi kirjoittanut 2000-luvulla. Veneet vain ovat vaihtuneet mopoihin. Ehdolla palkinnon saajaksi olivat myös Aleksi Delikouras, Anu Holopainen, Salla Simukka ja Kalle Veirto.
Roope Lipasti on saanut varsinaissuomalaisten lasten- ja nuortenkirjailijoiden Kirjava kettu -palkinnon varhaisnuortenromaanillaan Viikinkisolmu (WSOY 2015). Saajasta äänestivät paikalliset koululaiset. Ehdokkaina olivat myös Hannu Hirvosen Tohtori Kalikali (Karisto 2014), Reetta Niemelän Ystäväni Uljas (Otava 2015), Jukka Parkkisen Karhukirjeitä kuntolomalta (WSOY 2015) ja Aira Savisaaren Niilo Nikkaroi (Karisto 2015). Plättä-palkinnon lopettamisen jälkeen Kirjava kettu ja LukuVarkaus ovat ainoita suomalaisia lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkintoja, joiden saajasta päättävät koululaiset itse.
Helena Warikselle on annettu Kaarina Helakisa -palkinto sekä nuoriin että aikuisiin fantasiaan ystäviin vetoavasta tuotannosta. Palkinto jakaa Otavan kirjasäätiö. ”Helena Waris on todellinen tarinankerronnan virtuoosi, huikean taitava juonenpunoja. Romaaneissaan hän on ammentanut suomalaiskansallisista ja viikinkimytologian aineksista ja luonut verevää, modernia ja omintakeista fantasiaa”, todetaan perusteluissa.
ALMA ja Andersen
Meg Rosoff (s. 1956) on saanut Astrid Lindgrenin muistoksi perustetun ALMA-palkinnon. Vuodesta 2003 jaettu ALMA on rahallisesti arvokkain kansainvälinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tunnustus, noin 550 000 euroa.
Rosoff on syntynyt Yhdysvalloissa mutta asuu perheineen Isossa-Britanniassa, Lontoossa. Hänen tuotantoonsa kuuluu kuusi nuortenromaania, pari kuvakirjatekstiä sekä yksi aikuisten romaani. Rosoffilta on suomennettu hänen esikoisromaaninsa nuorille, How I Live Now (2004, suom. Poikkeustila, Otava 2005).
IBBY:n H. C. Andersen -palkinnon on saanut saksalainen kuvittaja Rotraut Susanne Berner. Hänellä on monipuolinen tuotanto, joka ei karta riskejä tai kokeellisuutta. Berneriltä tunnetaan Suomessa esim. kuvitukset Hans Magnus Enzensbergerin Numeropiruun ( WSOY 1998) ja Sylvia Plathin Salaperäiseen pukuun (WSOY 1996) sekä kuvitukset Gudrun Mebsin lastenromaaneihin Ripa ja mummi ja Sunnuntailapsi.
Kirjailijalle myönnettävän H. C. Andersen -palkinnon sai kiinalainen Cao Wenxuan. Hänen tuotantonsa ei kaihda tuoda päivänvaloon arkaluontoisiakaan asioita historiasta tai ihmismielestä. Wenxuanin tuotantoa on viime vuosina käännetty englanniksi, ranskaksi, italiaksi ja koreaksi.
Visuaalisia huippuja
Kirjataiteen komitean nimeämien viime vuoden kauneimpien kirjojen joukossa oli myös neljä lastenkirjaa: Tomi Kontion & Elina Warstan Koira nimeltä kissa (Teos), Minna Lindebergin & Linda Bondestamin Boggan och Kyösti Kekkonen (S & S), Jenni Pääskysaaren & Nadja Sjöblomin Tyttö sinä olet… (Otava) ja Juha Virran & Marika Maijalan Piano karkaa (Etana Editions).
Vuoden kultahuippuihin, jotka valitsee Grafia ry., ylsi ainoana lastenkirjana Kuva ja kuvitus -sarjassa Marika Maijalan ja Juha Virran kuvakirja Piano karkaa (Etana Editions 2016).
Maijalan kuvitus Hiroko Motain kuvakirjaan Miljoona biljoona joulupukkia (Schildts & Söderströms 2014) oli mukana Bolognan lastenkirjamessujen kuvitusnäyttelyssä, pitkästä aikaa edustamassa suomalaista lastenkirjataidetta.
Pohjoismaista laatua
Suomen ehdokkaina Pohjoismaisen neuvoston lasten- ja nuortenkirjapalkinnolle ovat Tomi Kontion & Elina Warstan kuvakirja Koira nimeltään kissa (Teos 2015) sekä Sanna Tahvanaisen & Jenny Lucanderin kuvakirja Dröm om drakar (S & S 2015). Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti ovat nimenneet kukin kaksi ehdokasta. Lisäksi on yksi ehdokas saamenkielisiltä alueilta, Fär saarilta ja Grönlannista. Kansalliset ominaispiirteet näkyvät monissa ehdokaskirjoissa, mikä sopiikin mainiosti palkinnon profiiliin.
Kirjailija Ulf Stark on saanut Marta Sandwall-Bergströmin säätiön palkinnon koko tuotannostaan. Palkitsijat toteavat Starkin kirjojen olevan olennainen osa ruotsalaisten yhteistä kirjallista perintöä. Starkia kehutaan monipuoliseksi ja tyylillisesti teräväksi taiteilijaksi, jonka teoksissa yhdistyvät taitavasti huumori ja vakavat elämänkysymykset. Kuolema on hänen teoksissaan osa elämää ja ihmisten kohtaaminen edellytys muutokselle ja kehitykselle kohti parempaa.
Ulf Stark debytoi lastenkirjailijana 1970-luvulla, ja hänen teoksiaan käännetty suomeksi 1980-luvulta näihin päiviin. Hän on saanut lukuisia palkintoja, ja oli Suomessakin, kiistellysti, Finlandia Junior -ehdokkaana vuonna 2014 kuvakirjalla Oma pieni pikkuruinen (kuv. Linda Bondestam, Teos)
