Haavi 1-2/2018

Kotimaassa palkittuja

Tuula Korolainen on saanut Suomen Kirjailijaliiton jakaman Tirlittan-palkinnon. Palkinto annetaan suomalaiselle lasten- ja nuortenkirjailijalle tunnustuksena merkittävästä työstä. Korolainen aloitti lastenkirjailijan uransa 1990; hän kirjoittanut lapsille mm. runoja, romaaneja, tietokirjoja ja kuvakirjatekstejä, toimittanut antologioita ja suomentanut ulkomaista kirjallisuutta. Myös toimittajan työssään hän on erikoistunut lastenkirjallisuuteen.

Tirlittan-palkintoa on jaettu vuodesta 1993, ensimmäisenä sen sai Kirsi Kunnas. Palkinto jaettiin nyt ensimmäisen kerran Kirjailijaliiton kevätkokouksessa. Aiemmin se on ollut Turun kirjamessujen ohjelmassa.

Magdalena Hain Kurnivamahainen kissa (kuv. Teemu Juhani, Karisto) on saanut Aamulehden Tulenkantaja-palkinnon. Ehdokkaista puolet oli tänä vuonna lasten- ja nuortenkirjoja, sillä esiraati on huomannut niiden potentiaalin vientimarkkinoilla. Ehdolla olivat  Elina Rouhiaisen Muistojenlukija (Tammi) ja Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin Zoo! Viraalit nerot (Otava, kuv. Pentti Otsamo). Tuomariston johdossa oli Salla Simukka

Kirsi Kunnas on saanut vuoden 2018 Eino Leinon palkinnon ansioistaan runouden uudistajana, lastenkirjallisuuden kehittäjänä ja lukemisen edistäjänä. Palkinto annetaan arvokkaasta teoksesta tai arvokkaana pidettävästä toiminnasta kirjallisuuden ja kulttuurin alalla. Se sisältää kunniakirjan, Lauri Leppäsen suunnitteleman pronssisen mitalin sekä Suomen Kirjasäätiön kustantaman rahapalkinnon. Valinnan tekivät Leena Krohn, Seppo Puttonen, Iris Schwanck ja Miia Toivio.

Eino Leinon Seura on vuonna 1947 perustettu kulttuuri- ja keskusteluseura, joka Leinon hengessä ja ajan hermolla edistää kulttuurimme laaja-alaisuutta, suvaitsevaisuutta ja omaperäisyyttä. Se on jakanut Eino Leinon palkintoa vuodesta 1956.

Ahvenanmaalainen Karin Erlandsson on saanut Runeberg Junior -palkinnon saturomaanistaan Pärlfiskaren (kuv. Tuuli Toivola, Schildts & Söderströms), joka on ilmestynyt myös Tuula Kojon suomennoksena Helmenkalastaja. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran.

Esiraati valitsi tänä vuonna 70 kirjasta palkintoehdokkaiksi kolme ruotsinkielistä ja neljä suomenkielistä kirjaa. Kunniamaininnan sai Jukka-Pekka Palviaisen Allu ja salainen ihailija (WSOY). Voittajan valitsi porvoolaisista päiväkotiryhmistä ja ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista koostuva lapsiraati. Palkintoa rahoittavat Porvoon kaupunki ja paikallinen sanomalehti Östranyland, ja sen tarkoitus on edistää lasten lukuintoa.

Suomen Nuorisokirjailijat ry:n vuotuisen Topelius-palkinnon on saanut Elina Rouhiainen Väki-fantasiatrilogian aloittavasta nuortenromaanistaan Muistojenlukija (Tammi). ”Sujuvasti etenevä ja erinomaisesti kirjoitettu urbaani fantasiateos vangitsee lukijan mukaansa ja jättää vahvan muistijäljen,” sanotaan perusteluissa.

Arvid Lydecken-palkinnon sai Leena Parkkisen lastenromaani Pikkuveli ja mainio harharetki (Teos, kuv. Jussi Karjalainen).  Raati luonnehti teosta sanoilla ”villi, mielikuvituksellinen ja lasta ymmärtävä”.

Kirjailija Jukka-Pekka Palviainen on valittu Sastamalan Kirjapääksi. Tunnustukseen kuuluu Kirjapää-hattu.  Kirjapääksi voidaan nimetä henkilö, joka on edesauttanut Sastamalan nousua valtakunnallisesti tunnetuksi kirjakaupungiksi. Aiemmin tunnustuksen on saanut mm. Mauri Kunnas. Palviainen kirjoittaa lapsille, nuorille ja aikuisille.

Ulkomailla palkittuja

Kirjailija Jacqueline Woodsonille (s. 1963) USA:sta on  myönnetty vuoden 2018 ALMA eli Astrid Lindgren Memorial Award – maailman suurin kirjallisuuspalkinto. Ruotsin kruununprinsessa Victoria jakaa palkinnon 28.5. Tukholmassa.

Jacqueline Woodson kuvaa usein lapsuuden ja aikuisuuden rajalla eläviä nuoria, jotka etsivät paikkaansa elämässä. Hän kirjoittaa minämuodossa ja usein naisnäkökulmasta teemoinaan mm. rasismi, syrjintä, yhteiskunnallinen ja taloudellinen eriarvoisuus ja seksuaalinen identiteetti. Hänen tunnetuin kirjansa on omaelämäkerrallinen Brown Girl Dreaming (2014). Woodson on saanut useita palkintoja, ja hänen teoksiaan on käännetty yli kymmenelle kielelle mutta ei suomeksi.

IBBY:n H. C. Andersen -palkinnon ovat saaneet japanilainen kirjailija Eiko Kadono (s. 1935) ja venäläinen kuvittaja Igor Oleynikov (s. 1953). He ovat monialaisia tekijöitä, joiden luomisvoimaa ja persoonallisuutta raati kehuu. Kumpikin on myös sekä uskollinen juurilleen että auki muiden kulttuurien vaikutteille. Heidän töitään on julkaistu laajasti ympäri maailman, mutta ei suomennettu. Kadonon kirjaan perustuva Hayao Miyazakin animaatioelokuva Kikin lähettipalvelu on saatavilla kirjastoissa.

Hanna Konolan esikoisteos Tuulen vuosi (Etana Editions, 2016) on saanut Bolognan kansainvälisillä lastenkirjamessuilla arvostetun Ragazzi Awards erikoismaininnan Fiction-sarjassa.

Tunnustuksia jaettiin kuudessa eri kategoriassa. Kilpailuun osallistui 1417 kirjaa 41 maasta.

Palkintoehdokkaita

Pohjoismaiden neuvosto on julkistanut 12 ehdokasta lasten- ja nuortenkirjapalkintonsa saajaksi. Suomesta ovat ehdolla Magdalena Hain Kurnivamahainen kissa (Karisto) ja Karin Erlandssonin Pärlfiskaren (Helmenkalastaja, Schildts & Söderströms). Palkinnon saaja julkistetaan lokakuussa.

LukuVarkaus -palkinnosta, joka jaetaan lastenromaanille, kisaa kuusi teosta: Elisabet Aho, Siirin simakesä (Kustannus-Mäkelä); Riikka Ala-Harja, Kahden maan Ebba (Otava); Henna Helmi, Nellyn uudet kuviot (Tammi); Tuula Kallioniemi, Villi viikko (Otava), Martti Linnam, Isän luokse (Myllylahti) ja Leena Parkkinen, Pikkuveli ja mainio harharetki (Teos).

Esiraati kehui kotimaisten lastenromaanien korkeaa tasoa. Kirjoissa tartuttiin tämän päivän ongelmiin lasten elämässä, ja ekologiset teemat näkyivät monessa kirjassa. Voittajan valitsee 4.–5.-luokkalaisen lasten raati kesäkuussa.

Lastenkirjat esiin!

Lastenkirjainstituutti on saanut Suomen kulttuurirahastolta 190 000 euron apurahan Lastenkirjat esiin! -hankkeeseen. LKI:n kotisivujen yhteyteen tehdään  internetportaali, joka esittelee lasten- ja nuortenkirjauutuuksia. Tarkoitus on saada eri kustantajien kirjat esille samaan paikkaan, helposti löydettäviksi. Aluksi keskitytään kuluvan vuoden uutuuksiin.

LKI:n kirjastoon palkataan kahdeksi vuodeksi toinen kirjastonhoitaja, jotta saadaan kirjoista enemmän tietoa portaaliin ja muuten hyödynnettäväksi. Myöhemmin palkataan hankekoordinaattori, joka etsii uusia tapoja viedä tietoa kirjoista sinne, missä lapset ja nuoret ovat.

Uusi kääntäjäpalkinto

Uuden Aarresaari-palkinnon on voittanut Raija Rintamäki lastenkirjan Onnentyttö Dunne suomennoksella (Kustannus Mäkelä 2016). Ruotsinkielinen alkuteos on Rose Lagercrantzin kirjoittama ja Eva Erikssonin kuvittama Mitt lyckliga liv.  Kunniamaininnan saivat Tuomas Nevanlinna Roald Dahlin ja Quentin Blaken runokirjasta Elukat (Dirty beasts, Art House 2017) ja Eeva-Liisa Nyqvist Siri Pettersenin fantasiakirjasta Mahti, Korpinkehät 3 (Evna, Jalava 2016).

Aarresaaren jakaa IBBY Finland joka toinen vuosi korkeatasoisesta lasten- tai nuortenkirjan käännöksestä, joka voi olla lasten- tai nuortenromaani, kuva- tai satukirja, runoteos tai näitä kirjallisuudenlajeja yhdistelevä teos, joka edustaa omaa kirjallisuudenlajiaan ansiokkaasti ja laajentaa kulttuurien tuntemusta.

Ehdokkaat valittiin vuosina 2016 ja 2017 Suomessa ilmestyneiden, suomeksi tai ruotsiksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen joukosta. Palkintoraadissa olivat FM, käännöstyön opettaja Anne Ketola (SKTL), kirjastonhoitaja Marketta Könönen (IBBY Finland) ja kirjastonhoitaja Tuija Mäki  (IBBY Finland). 3000 euron palkintosumman  rahoittaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto.

Vuoden kauneimmat

Suomen kirjataiteen komitea on valinnut vuoden 2017 kauneimmat kirjat. Lastenkirjoista kauneimmat olivat Ilja Karsikkaan kirjoittama ja kuvittama  Amos ja sumupuu (Etana Editions), graafiset suunnittelijat Jenni Erkintalo ja Réka Király, Sanna Manderin Nyckelknipan (Schildts & Söderströms), graafinen suunnittelija ja kuvittaja Sanna Mander, Leena Parkkisen Pikkuveli ja mainio harharetki (Teos), graafinen suunnittelija ja kuvittaja Jussi Karjalainen sekä Anja Portinin Ava ja oikukas trumpetti (WSOY), graafinen suunnittelija ja kuvittaja Aino-Maija Metsola.

Kunniakirjoja annettiin kuudessa eli kategoriassa. Vuoden kauneimmaksi kirjaksi valittiin Kaisa ja Christoffer Lekan matkakirja Imperfect (Absolute Truth Press), jonka graafisen suunnittelun teki Christoffer Leka. – Kirja on voittanut myös vuoden 2018 sarjakuva-Finlandian; valinnan teki emeritusprofessori Esko Valtaoja.

Punni-palkinnon sai Mennään jo naapuriin

LKI:n Punni-kirjallisuuspalkinto on annettu Riina Katajavuorelle ja Salla Savolaiselle teoksesta Mennään jo naapuriin (Tammi 2017). Palkinnon arvo on 4000 € ja se jaetaan tasan tekijöiden kesken. Punni jaetaan kotimaiselle lasten- tai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta.

Mennään jo naapuriin tutustuttaa 18 Suomeen eri syistä muuttaneeseen ja pääkaupunkiseudulle kotiutuneeseen perheeseen. ”Perheet näyttäytyvät teoksessa tasavertaisina ja kiinnostavina. Heidän elämäänsä tutustutaan pikemminkin tutun kuin vieraan kautta” raati luonnehtii. Kirja on ajankohtainen ja tärkeä, se kertoo tämän päivän Suomesta ja on rohkea avaus kotimaisessa lastenkirjallisuudessa.

Raati jakoi myös kaksi kunniamainintaa. Toisen sai Kirsti Kuronen säeromaanista Pönttö (Karisto 2017). ”Kertova, helposti lähestyttävä kerronta tarjoaa lukuelämyksen”, toteaa raati. (Ks. Onnimanni 3/2017.) Toinen kunniamaininta meni Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin kirjalle Zoo! Viraalit nerot (Otava 2017): ”Tarina yläkoulun kuvitteellisesta arjesta pitää lukijan hyppysissään aina kirjan viimeiselle sivulle asti. Huumori ja teemat vetoavat varmasti kohderyhmäänsä, yläkouluikäisiin poikiin.” (Ks. Onnimanni 4/2017.)

Palkintoraadin asiantuntijajäsenenä toimi oppikirjailija Markku Töllinen, LKI:n edustajana  kirjailija Katja Krekelä ja nuorisojäsenenä lukiolainen Jaina Saviainen. Puheenjohtajana oli instituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen.