H. C. Andersen -palkintoraadin listoilta löytyy paljon käännössuosituksia
H. C. Andersen -palkinnosta kilpailee tänä vuonna 12 kirjailijaa ja kuvittajaa eri puolilta maailmaa. Kirjailijoista loppuvaiheen kilpailussa ovat mukana Marie-Aude Murail Ranskasta, Mariá Christina Ramos Argentiinasta, Fatima Sharafeddine Libanonista, Peter Svetina Sloveniasta, Annika Thor Ruotsista ja Margaret Wild Australiasta.
Kuvittajista ehdolla ovat Beatrice Alemagna Italiasta, Ryoji Arai Japanista, Iwona Chmielewska Puolasta, Gusti Argentiinasta, Suzy Lee Etelä-Koreasta ja Sydney Smith Kanadasta.
Kansainvälinen järjestö International Board on Books for Young People (IBBY) pyysi kansallisilta jäsenjärjestöiltään ehdotuksia palkittavista tekijöistä. 33 maata nimesi yhteensä 62 ehdokasta palkinnolle. Suomi ei asettanut lainkaan omia ehdokkaita.
Tänä vuonna raadissa on työskennellyt pitkän tauon jälkeen myös suomalainen jäsen, yliopiston lehtori Jaana Pesonen:
– Alun perin oli tarkoitus kokoontua Baselissa, Sveitsissä, mutta koronatilanteen vuoksi kokoustimme etänä vajaan viikon ajan. Raadin jäsenet ovat eri puolilta maailmaa, ja siksi kokoukset olivat Suomen aikaan klo 22–01. Vaikka aikataulu oli tiukka ja listalla paljon päätöksiä, etätyöskentely oli yllättävän tehokasta ja keskustelu monipuolista. Kuvakirjoissa olisi ollut tietysti todella tärkeää saada pidellä itse kirjaa kädessään, mutta IBBY:n toiminnanjohtaja Liz Page esitteli kaikkia pyydettyjä ja ehdotettuja kirjoja raadille kameran kautta. Ja monilla raatilaisilla olikin osa kirjoista myös itsellään.
– Keskustelimme jonkin verran myös käännöksistä, niiden puutteesta ja joskus myös siitä, kuinka merkitykset ja sävyt eivät aina välittyneet käännöksistä kovin hyvin. On hienoa, että raadissa on mukana jäseniä ympäri maailmaa ja moni pystyi lukemaan teoksia useilla kielillä.
Ehdokkaista suomalaisille entuudestaan tuttu on vain ruotsalainen Annika Thor mm. Steffi ja Nelli -sarjastaan. H. C. Andersen -raadilla on tapana tehdä myös erillinen lista käännössuosituksista. Jaana Pesonen toivoo, että suomalaiset kustantajat ottaisivat sieltä teoksia suomennettavakseen.
Palkintoja, tunnustuksia
Sari Peltoniemi ja Riitta Jalonen ovat saanet Kirjailijaliiton tunnustuspalkinnot tähänastisesta tuotannostaan. Jalonen on julkaissut teoksia lapsille, nuorille ja aikuisille ja niitä on käännetty yli kymmenelle kielelle. Arkea ja fantasiaa kiehtovasti tuotannossaan lomittava Sari Peltoniemi palkittiin Tirlittan-palkinnolla. Perusteluissa korostettiin myös Peltoniemen yhdessä kollegoidensa kanssa perustaman VaLas-kollektiivin merkitystä kirjallisuuden kentän uusien toimintatapojen luomisessa.
Anniina Mikaman nuortenromaani Myrrys (WSOY 2021) sai Nuorisokirjailijat ry:n Topelius-palkinnon. ”Myrrys on kansanperinteestä ammentava ylistyslaulu suomalaiselle luonnolle – – aihepiirinsä, sujuvan kerrontansa ja mieleenpainuvien hahmojensa ansiosta kirjassa on aineksia aikansa klassikoksi”, sanottiin perusteluissa.
Arvid Lydecken -palkinnon sai Reetta Niemelän lasten fantasia Mustan kuun majatalo (Lasten Keskus 2021). ”Jännittävä romaani on kirjoitettu kauniilla, huolellisella ja ajoittain hulvattoman hauskalla kielellä, ja kertomuksen hahmot ovat monipuolisia ja kiehtovia” totesi raati.
Laura Ertimo palkittiin Tieto-Lauri -palkinnolla lasten tietokirjasta Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into 2021, kuv. Mari Ahokoivu). Raadin mukaan kirja on ”erinomainen esimerkki helppolukuisesta, ajankohtaisesta ja tutkittuun tietoon perustuvasta kirjasta, joka täydentää ja selventää lukijoidensa maailmankuvaa lisääntyvän disinformaation aikana”. Teos on jatkoa tietokuvakirjalle Ihme ilmat! Miksi ilmasto muuttuu, jonka käännösoikeudet on myyty jo 15 maahan.
Edu Kettusen kirjoittama ja kuvittama lastenkirja Elppu matkalla kotiin (Minerva 2021) nousi 6–9-vuotiaiden lasten äänestyksen suosikiksi ja palkittiin Runeberg Junior -palkinnolla. Kirja kertoo koirasta, joka joutuu ulkomaanmatkalla pitkäksi ajaksi eroon perheestään.
Kunniamaininnan sai Hanna Lundströmin tarinakokoelma Bilskelettet (Schildt & Söderströms 2021, kuv. Frank A. Unger).
Ehdokkaina oli viisi suomenkielistä ja viisi ruotsinkielistä lastenkirjaa, joukossa myös lasten selkokirja, Mimmu Tihisen Kalevin kesätarina (Karisto 2021, kuv. Meeri Hentilä).
Ehdokkuuksia
Suomen Kirjataiteen komitean esiraati nosti Vuoden kauneimpien kirjojen ehdokkaiksi ennätysmäärän, peräti 21, viime vuonna ilmestynyttä suomalaista lasten- ja nuortenkirjaa. Edellisvuoteen verrattuna eri kustantajat lähettivät kilpailuun kaksinkertaisen määrän lasten- ja nuortenkirjoja.
Arvioinnin lähtökohtana on graafinen kokonaissuunnittelu typografiasta aina valmiiseen painotuotteeseen asti. Klassisen kirjapainotaidon ohella komitea arvostaa tuoreita, uutta luovia ratkaisuja. Voittajat julkistetaan myöhemmin keväällä.
Lasten LukuVarkaus -palkinnon aikuisten esiraati valitsi noin 50 kotimaisen lastenromaanin joukosta ehdokkaiksi kuusi teosta: Helena Immonen: Näkymätön Milanna (Kumma, kuv. Nora Surojegin), Sara Kronholm & Sisko Latvus: Ihan vege ja parrakas Sulo (kuv. Salli Parikka Wahlberg, Apis), Sari Peltoniemi: Vaihdokkaat (RanRan), Mike Pohjola: Maailman hauskin (kuv. Tuisku Hiltunen, Tammi), Katariina Romppainen: Juho Jupiter Juusola (Sopuli kirjat) sekä Maami Snellman: Merena ja lumottu peili (Kvaliti).
Ehdokaskirjat ovat yhtä lukuun ottamatta kaikki ilmestyneet pienkustantamoiden kautta ja niistä peräti kolme on ilmestynyt VaLas-kollektiivin kautta.
Valinnan kuudesta ehdokkaasta tekee kesäkuussa kuusi 3-6-luokkalaista koululaista. Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon perustivat vuonna 2001Stora Enso Oyj ja Varkauden kaupunki.
