Haavi 1/2016

Palkittuja tekijöitä

Tieto-Lauri -palkinnot, jotka Lauri Jäntin säätiö jakaa joka kolmas vuosi lasten ja nuorten tietokirjoille, ovat saaneet Iiris Kalliola  ja Lasse J. Laine Suomen lasten retkeilyoppaasta (Otava 2014) ja Marjatta Levanto ja Julia Vuori Leonardo toinen vasemmalta -kirjasta (Teos 2014). Kumpikin kaksikko on tehnyt pitkään yhteistyötä. Aiemmasta poiketen raati katsoi tänä vuonna kaksi lasten ja nuorten tietokirjaa palkitsemisen arvoiseksi.

Kalle Kaiharin kulttuurisäätiö palkitsi Päivi Heikkilä-Halttusen Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen -kirjan vuoden 2015 tamperelaisena kulttuuritekona. Palkinto myönnettiin myös tamperelaiselle tietokirjailijalle Matti Wacklinille Tampere-aiheisista teoksista. Palkinnot jaettiin tammikuussa Kallen päivänä. Viime vuonna vastaavan palkinnon sai kirjailija Salla Simukka.

Suomen Nuorisokirjailijat ry:n jakaman Arvid Lydecken -palkinnon sai tammikuussa  Tuutikki Tolosen Mörkövahti (Tammi 2015, kuv. Pasi Pitkänen) ja Topelius-palkinnon Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä (WSOY 2015).  Palkintoja tukee Kopiosto ry.

Laura Lähteenmäki sai  Anni Polva -palkinnon North End -trilogiansa kahdesta viimeisestä osasta  Kaiken peittävä tulva  ja  Karrelle polttava helle  (WSOY 2013 ja 2014). Lasten ja nuorten sarjakirjallisuuteen keskittyneeseen Anni Polva -palkintoon kuului ensimmäistä kertaa tänä vuonna 1 000 euron rahapalkinto.

Svenska Litteratursällskapet jakoi Runebergin päivänä palkintoja suomenruotsalaisista viime vuoden teoksista. Palkittujen joukossa oli myös Milena Parlandin ja Alexander Reichsteinin När månen skrattade och andra sagor berättade i vårt land (Schildts & Söderströms 2015, suom. Kun kuu nauroi ja muita maassamme kerrottuja satuja, suom. Susanna Hirvikorpi).

Inka Nousiaisen ja Satu Kettusen Yökirja (Tammi 2015) on palkittu Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestön Teema ry:n Tiiliskivi- palkinnolla. Sillä halutaan nostaa esiin laadukkaita kotimaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Kiertopalkinto on Finlaysonin tehtaan seinätiili.

Tulenkantaja-ehdokas

Siiri Enorannan Surunhauras, lasinterävä (WSOY 2015) on nimetty Tulenkantaja-palkinnon ehdokkaaksi. Muut ehdokkaat ovat Seija Ahavan Taivaalta tippuvat asiat (Gummerus), Elina Hirvosen Kun aika loppuu (WSOY),  Anneli Kannon Pyöveli (Gummerus), Laura Lindstedtin Oneiron (Teos) sekä Iida Rauman   Seksistä ja matematiikasta (Gummerus). Aamulehden ja Tulenkantajien kirjakaupan perustama palkinto jaetaan tänä keväänä neljättä kertaa. Ehdolle asetetaan teoksia, joilla arvellaan olevan mahdollisuuksia myös kirjallisuuden ulkomaan vientimarkkinoilla.

Andersen-ehdokkaat

Kansainvälinen IBBY on julkistanut vuoden 2016 Hans Christian Andersen -palkinnon  ehdokkaat. Kirjailijoista ovat ehdolla Cao Wenxuan Kiinasta, Louis Jensen Tanskasta, Mirjam Pressler Saksasta, Ted van Lieshout Alankomaista ja Lois Lowry Yhdysvalloista. Kuvittajaehdokkaat ovat Rotraut Susanne Berner Saksasta, Pejman Rahimizadeh Iranista, Alessandro Sanna Italiasta, Suzy Lee Korean tasavallasta and Marit Törnqvist Alankomaista. Voittajat julkistetaan  IBBY:n lehdistötilaisuudessa 4.4.2016 Bolognan lastenkirjamessuilla. Palkinnot jaetaan IBBY:n 35. konferenssissa Uudessa-Seelannissa 20.8.2016.

Annantalolle 29.3.

Kansainvälisenä lastenkirjapäivänä IBBY vie matkalle suomalaiseen, suomenruotsalaiseen ja ruotsalaiseen lastenkirjallisuuteen. Maksuton seminaari järjestetään tiistaina 29.3.2016 klo 11.15-16.15 Annantalon juhlasalissa (Annankatu 30, Helsinki).Esiintyjinä ovat lastenkirjastonhoitaja Cecilia Eriksson, lukulähettiläs Katarina von Numers-Ekman, tutkijat Maria Lassén-Seger ja Myry Voipio, kuvittaja Linda Bondestam ja kirjailijat Siiri Enoranta ja Henrika Andersson.

Akusta lukuintoa

Aku Ankasta ilmestyi helmikuussa erikoisnumero (8/2016), joka on omistettu lukemisen ylistykselle.  Numeron esipuheen on kirjoittanut Jenni Haukio. Kari Korhosen johtosarjassa ankanpojat pänttäävät Seitsemää veljestä, Aku taas joutuu pulaan antaessaan pojille mediakasvatusta. Keskiaukeaman tehtävässä yritetään tunnistaa suomalaisia sananlaskuja.

Rikas suomen kieli on Aku Ankassa arvossaan, ja lehti saanut siitä palkintojakin. Lähes puolet suomalaisista on selvitysten mukaan oppinut lukemaan Akuista. Lehdet vuodesta 1951 alkaen löytyvät nykyään myös netistä: http://lataamo.akuankka.fi.