Lasten suursuosikit eivät aina päädy palkintoehdokkaiksi

23.11.2017

20-vuotias Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto tilastojen valossa

Ensimmäinen Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto (vuoteen 2015 asti Finlandia Junior -palkinto) myönnettiin 20 vuotta sitten Alexis Kourosin kirjoittamalle ja Alexander Reichsteinin kuvittamalle kirjalle Gondwanan lapset. Kolmijäseninen valintalautakunta valitsee kustantajien kilpailuun lähettämistä kirjoista vuosittain vähintään kolme ja enintään kuusi ehdokaskirjaa. 20 vuoden aikana ehdokaskirjoja on siis kertynyt jo 120, sillä ehdokkaita on aina asetettu kuusi. Palkinto jaetaan ansiokkaalle lasten- ja nuortenkirjalle, joka on ilmestynyt edellisen ehdollepanon jälkeen, eli palkinnon jakovuoden aikana tai edellisen vuoden lopussa. Kustantajat lähettävät ehdokkaat Suomen Kirjasäätiölle ja maksavat jokaisesta tittelistä osallistumismaksun (vuonna 2017 maksu on 85 €/kirja). Suomen Kirjasäätiö ei julkista tietoja siitä, paljonko ehdokaskirjoja vuosittain lähetetään tai mitkä kustantajat niitä lähettävät. On siis tutkittava niitä teoksia, jotka palkintolautakunta on valinnut ehdolle.

Finlandiaehdokkuudet herättävät joka vuosi vilkasta keskustelua siitä, painottuuko ehdokasasettelussa tietty kustantaja tai kirjallisuuden laji. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden osalta on vaikea olla tasapuolinen, kun samaan kilpailuun osallistuvat niin runot, kuvakirjat kuin tietokirjat, lastenromaanit ja nuortenkirjat. Tarkkaa lajimääritystä on ehdolle asetetuista kirjoistakin vaikea tehdä, joten lähtökohtana kirjojen luokittelussa on tässä selvityksessä käytetty kirjastoluokkaa. Etenkin lastenromaanien (L84.2) luokkaan sijoittuu hyvin erilaisia kirjoja, runsaasti kuvitettuja helppolukuisia romaaneja, kertomuskokoelmia, satukirjoja ja paksuja lastenromaaneja. Tietokirjojen osalta Kirjasäätiön linja on, että kustantaja päättää, lähettääkö tietokirjan ehdolle lasten- ja nuortenkirjallisuuden vai tietokirjallisuuden Finlandiakisaan. Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana ei tietääkseni ole koskaan ollut lapsille tai nuorille suunnattua tietokirjaa.

Nuortenkirjat vahvoilla ehdokasasettelussa

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian ehdokaskirjojen joukossa vuosina 1997-2017 on eniten nuortenromaaneja, kaikkiaan 49 kirjaa. Kuvakirjat ja lastenromaanit ovat tasoissa, kuvakirjoja on ollut ehdolla 28 ja lastenromaaneja 29. Runokirjoja on ollut ehdolla yhdeksän ja tietokirjoja kahdeksan. Ehdokaskirjojen joukosta löytyy yksi satuluokituksen saanut kirja, yksi sarjakuva ja yksi tieto- ja runokirjan yhdistelmä. Suomessa ilmestyi vuonna 2016 yhteensä 490 kotimaista lasten- ja nuortenkirjaa (ks. Lastenkirjainstituutin tilastot). Näistä 148 oli kuvakirjoja, 125 lastenkirjoja, 81 nuortenkirjoja ja 96 tietokirjoja. Ehdokaskirjoissa kaunokirjallisuus painottuu selvästi. Nuortenkirjojen suuri osuus yllättää, sillä sekä kuvakirjoja että lastenromaaneja julkaistaan nuortenkirjoja enemmän. Pitäisikö eri lajeille sitten olla omat palkinnot ja riittäisikö usealle eri palkinnolle samanlaista huomiota? Muitakin palkintoja on, esimerkiksi Grafian ja Suomen nuorisokirjailijoiden jakama Rudolf Koivu -palkinto myönnetään kuvittajalle joka toinen vuosi, tietokirjoille jaetaan Suomen tietokirjailijoiden Tietopöllö-palkintoa.

Entä kustantajat sitten? Tänä vuonna neljä ehdokaskirjaa (joista yksi ilmestyi samaan aikaan ruotsinkielisenä Förlagetin kustantamana) kustantanut Otava on ehdokaskirjojen määrässä ylivoimainen myös menneiden 20 vuoden aikana. Otavan kirjoja on ollut ehdolla kaikkiaan 40. Isot lastenkirjakustantajat Tammi ja WSOY tulevat seuraavina, kummallakin on ollut 26 ehdokaskirjaa. Lasten Keskuksella ehdokkaita on ollut kahdeksan, Karistolla neljä. Ruotsinkielisillä Schildtsillä on ollut yksi ehdokaskirja, Söderströmsillä neljä ja yhdistymisen jälkeen Schildts & Söderströmsillä seitsemän. Gummerus ja Robustos ovat saaneet ehdokkaiksi kaksi kirjaa ja yksi kirja on ollut ehdolla seuraavilta: Books North, Förlaget, Like, Nemo ja SKS. Kun lastenkirjoja kustantavia tahoja on yli sata, voi todeta ehdokkuuksien keskittyvän muutamalle isolle kustantajalle. Täytyy kuitenkin huomioida se, että isot kustantajat julkaisevat useita kymmeniä lasten- ja nuortenkirjoja vuosittain, eikä ole tietoa siitä, kuinka moni pienempi kustantaja edes lähettää kirjoja ehdolle kilpailuun.

Palkittuja vai ostettuja, lainattuja ja luettuja lastenkirjoja?

Ovatko ehdokkaina vuodesta toiseen samat kirjailijat? Kun lasketaan kaikki ehdokaskirjojen tekijöiksi mainitut kirjoittajat ja kuvittajat, nimiä on kaikkiaan 140, eli enemmän kuin ehdokaskirjoja. Monessa lastenkirjassa onkin useampia kirjoittajia ja lisäksi kuvittaja. Luku kertoo myös, että vaihtelu on suurta, eivätkä ehdokkuudet aina osu samoille kirjailijoille. Eniten palkintoehdokkuuksia saanut kirjailija on Tuula Kallioniemi, jolla on yhteensä kuusi ehdokaskirjaa eri vuosilta. Kirjailijoista toiseksi eniten, neljä ehdokkuutta, on Maria Vuoriolla. Seita Vuorelalla, Jukka Itkosella ja Aino Havukaisella ja Sami Toivosella on kolme ehdokkuutta, Havukainen ja Toivonen ovat lisäksi kuvittaneet yhden Tuula Kallioniemen ehdolla olleista lastenromaaneista. Kuvittajista eniten ehdokkuuksia on Christel Rönnsillä, joka on ollut kerran ehdokkaana omalla kirjallaan ja lisäksi kuvittajana viidessä ehdokaskirjassa. Salla Savolainen on kuvittanut kolme ehdokkaana ollutta kirjaa. Muut kirjailijat ja kuvittajat ovat olleet ehdolla kerran tai kaksi.

Tänä vuonna monia hämmästytti se, että Mauri Kunnaksen kirja todella on vasta ensimmäistä kertaa ehdokkaana. Muutkaan suositut ja paljon luetut lastenkirjat eivät välttämättä päädy Finlandia-ehdokkaiksi. Esimerkiksi samaan aikaan Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -palkinnon kanssa 20-vuotisjuhliaan viettävä Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä ei ole kertaakaan ollut ehdolla, vaikka on johdattanut lukemattoman määrän lapsia kirjojen maailmaan. Vaikka Finlandia-palkinto edistää kirjojen myyntiä, tämä ei toteudu kaikkien ehdokaskirjojen kohdalla, eivätkä kaikkein myydyimmät tai lainatuimmat ja luetuimmat kirjat välttämättä valikoidu ehdokkaiksi.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden arvioinnissa on monia kriteerejä. Eri-ikäisille lapsille tehdään erilaisia kirjoja ja kuvituksen rooli on aivan toisenlainen kuin aikuisille suunnatussa kirjallisuudessa. On haastavaa yhdistää nämä kriteerit ja valita vain kuusi kirjaa. On pohdittava, halutaanko tuoda esille kirjoja jotka ovat tärkeitä juuri tässä hetkessä, vai sellaisia jotka kestävät aikaa ja kiinnostavat myös tulevia lukijasukupolvia. Saattaa olla, että kuusi Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjaa ovat ainoat lasten- ja nuortenkirjat, jotka nostetaan esille useassa mediassa vuoden aikana, ainakin tällä hetkellä, kun lastenkirja-arvioiden määrä on lehdissä olemattoman pieni. Siksi on ymmärrettävää, että ehdokasasettelu herättää joka vuosi keskustelua. Kuusi kirjaa ei voi olla täysin edustava ja aina tasapuolinen otos lähes viidestäsadasta lasten- ja nuortenkirjasta, jotka vuosittain ilmestyvät Suomessa.

Onneksi palkintolautakunta vaihtuu ja ehdokaskirjat valitaan uudesta näkökulmasta joka vuosi. Toisaalta juuri tästä syystä Finlandia-listoille valituista kirjoista ei synny edustavaa listausta kotimaisista lasten- ja nuortenkirjoista. Lasten ja nuorten rakastama moniosainen kirjasarja saattaa jäädä vuodesta toiseen vaille ansaitsemaansa huomiota.

Kaisa Laaksonen, Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja

Tiedot Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandiaehdokkaista löytyvät Suomen Kirjasäätiön sivuilta.

Blogi 1/2017: Miten lastenkirjallisuuden pitäisi näkyä kirjamessuilla?