Kirjakori 2018

Vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjoja näyttelyssä, mm. Gregin legenda, Rumpujen pärinää ja Bändikirja.
Kirjakori 2018 -näyttely Lastenkirjainstituutissa 5.4.-24.5.2019

 

Kirjakori 2018 -tiedote (pdf)

Kirjakori 2018 katsaus (pdf)

Kirjakori 2018 -tilastot

Lista kustantajista

Lista vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjoista

Aiempien vuosien Kirjakori-tilastot

 

Vuosi 2018 oli lasten- ja nuortenkirjallisuudessa vahvojen ja rohkeiden tyttöjen vuosi
– kirjojen määrä pysyi aiempien vuosien tasolla, kotimaista julkaistiin käännettyä enemmän

Kirjakori-näyttely avautuu Lastenkirjainstituutin kirjastossa torstaina 4.4.2018. Samalla julkistetaan vuonna 2018 ilmestynyttä lasten- ja nuortenkirjallisuutta koskevat tilastot. Lastenkirjainstituutin Kirjakori-tilastojen mukaan Suomessa julkaistujen lasten- ja nuortenkirjojen määrä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Kirjakorissa on mukana 1 190 kirjaa. Kotimaisten kirjojen osuus oli jo toista kertaa suurempi kuin käännöskirjojen, 52 prosenttia.

Vuosi 2018 oli lasten- ja nuortenkirjallisuudessa vahvojen tyttöjen vuosi. Lukuisten vahvojen naisten tarinoiden lisäksi kaunokirjallisuudessa painottuu tyttöjen oma keho ja itsemääräämisoikeus sekä naisten asema yhteiskunnassa. Muita ajankohtaisia yhteiskunnallisessa keskustelussakin esillä olleita aiheita kirjoissa ovat mm. sukupuolen moninaisuus, ihmisen ja luonnon suhde ja ilmastonmuutos ja erilaisten sairauksien vaikutus arkeen. Erilaiset perheet ovat lastenkirjallisuudessa jo arkea, vaikka valtaosa kirjojen perheistä on edelleen ydinperheitä. Useat lasten- ja nuortenkirjat sijoittuvat vahvasti tietylle paikkakunnalle ja perehdyttävät lukijaansa myös paikallishistoriaan.

Helppolukuisia lasten- ja nuortenkirjoja julkaistiin hieman aiempaa enemmän ja kuvituksen määrä etenkin lastenromaaneissa on lisääntynyt. Helppolukuiselle kirjallisuudelle on kova kysyntä ja sitä voitaisiinkin julkaista vielä nykyistä enemmän myös alakoulun viimeisillä luokilla olevia ja yläkoululaisia kiinnostavista aiheista.

Kirjakori-tilastojen mukaan Suomessa lasten- ja nuortenkirjallisuuden tekijät ovat suurelta osin naisoletettuja henkilöitä, sillä kaikista kaunokirjallisuuden kirjoittajista heitä on 76 prosenttia. Lastenkirjojen päähenkilöinä on tyttöjä ja poikia suunnilleen yhtä paljon, mutta nuortenkirjoissa tyttöjä on huomattavasti enemmän.