Kirjakori 2011

Lastenkirjainstituutin kirjastoon pyritään tallentamaan kaikki vuoden aikana julkaistut lasten- ja nuortenkirjat. Kokoelma perustuu kustantajien lahjoituksiin. Kiitos lahjoittajille!

Kirjakori 2011 -kaaviot (PDF)

Lastenkirjainstituutti liputtaa lasten- ja nuortenkirjojen puolesta

Mitä lapsille ja nuorille julkaistaan tänä päivänä? Miksi poikien on vaikea löytää lukemista? Ovatko kaikki nuortenkirjat fantasiaa ja dystopiaa? Tampereella sijaitsevan Lastenkirjainstituutin Kirjakori 2011 -näyttely tarjoaa jo 13. kerran tilaisuuden tarkastella kokonaisen vuoden kirjatarjontaa yhdellä kertaa.

Kirjakori 2011 -näyttelyssä on esillä lähes kaikki vuonna 2011 julkaistut lasten- ja nuortenkirjat, joita Suomessa ilmestyy vuosittain noin 1400–1500 nimekettä. Proosan, runojen, kuvakirjojen ja sarjakuvien lisäksi näyttelyssä on mukana tietokirjoja eri aiheista. Kirjat on saatu lahjoituksina yli 110 kotimaiselta ja ulkomaiselta kustantajalta. Suurin osa kirjoista on isojen kustantamoiden kirjoja, mutta mukana on vuosi vuodelta enemmän pienkustantajien tuotantoa ja omakustanteita. Muotoilun juhlavuoden kunniaksi näyttely on liputettu värikkäillä keittiöpyyhkeillä.

Pienet kustantajat yllättävät

Kustantajat yhdistyvät yhä suuremmiksi kustannustaloiksi. Parhaimmillaan niiden asiantuntijuus näkyy korkeatasoisena laatuna, kuten esimerkiksi kahdessa uudessa Zacharias Topeliuksen satuihin pohjautuvassa kuvakirjassa: Adalminas pärla (kuv. Lena Frölander-Ulf) ja Muurahainen joka lähti lääkäriin (kuv. Aleksander Lindeberg). Varsinkin pienimmille lukijoille tarkoitettuja pahvisivuisia katselukirjoja on paljon.

Harvinaista pohjoismaista yhteistyötä on tehty Läsrörelsen-kampanjan nimissä. Suomeksi on julkaistu muun muassa norjan- ja tanskankielisiä kuvakirjoja sekä kokoelma ruotsalaisen runoilijan Lennart Hellsingin runoja (suom. Juhani Lindholm). Kampanjassa on mukana pohjoismaisia suuria kustantamoita ja se on toteutettu McDonald’s-ravintoloissa kahtena viime vuonna.

Myös pienten ja omakustantamoiden joukossa on kunnianhimoisia teoksia, esimerkiksi Riitta Paanasen kirja Kolme sukkulaa. Erikoisemmat pienten kustantamoiden tuttavuudet, kuten bolivialaiset tai tšekkiläiset sadut, etiopialaislasten kertomukset samoin kuin monet kotimaiset piensarjakuvat jäävät usein kirjakauppojen ja kirjastojenkin valikoimista syrjään. Lastenkirjainstituutin näyttelyssä katsojat pääsevät tutustumaan myös tähän kirjoon.

Palkinnot nostivat viime vuonna esiin muun muassa seuraavat tekijät ja kirjat: Sanna Isto sai Arvid Lydecken -palkinnon kirjastaan Tinka ja Taika, Vilja-Tuulia Huotarisen Valoa valoa valoa palkittiin Finlandia Junior -palkinnolla ja Jukka-Pekka Palviaisen Joku vieraileva tähti Topelius-palkinnolla. Anneli Kanto sai Anni Polva -palkinnon.

Kuilu kotimaisen ja käännetyn välillä kapenee

 Näyttelyssä olevista lasten- ja nuortenkirjoista reilu kolmasosa (37%) on kotimaista alkuperää ja vajaa kaksi kolmasosaa käännöksiä (63%). Kuilu kotimaisen ja käännöskirjallisuuden välissä on kaventunut merkittävästi viime vuosina. Englannin asema alkukielenä on edelleen horjumaton – käännöksistä noin 60 % tulee englannista. Proosan kohdalla lähes kaikki kirjat ovat alkukieleltään joko suomen- tai englanninkielisiä. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne kääntyi jo muutama vuosi sitten alkukieleltään ruotsinkielisen kirjallisuuden hyväksi.

Sen lisäksi, että meille käännetään kirjoja, myös meidän kirjojamme käännetään monille eri kielille. Muun muassa venäjänkieliset nuoret pääsevät tutustumaan uusimpaan suomalaiseen nuortenkirjallisuuteen Dobryje sosediHyvät naapurit -kertomuskokoelman avulla – ensi kertaa sitten vuoden 1989, jolloin Asko Martinheimon Mestarilaukaus ilmestyi venäjäksi.

Kirjakori 2011 -kirjanäyttely on esillä instituutin kirjastossa 16.5.2012 saakka. Kirjoihin voi tutustua instituutin aukioloaikoina maanantaisin klo 10–18 ja tiistaista perjantaihin klo 10–15. Ryhmien toivotaan sopivan tulostaan etukäteen p. (03) 3141 8412 tai sähköpostitse kirjasto(a)lastenkirjainstituutti. Näyttelyn on koonnut kirjastonhoitaja Päivi Nordling.