Ylitäysi sienikori

Kirjan kannessa Muumimamma on metsässä sienestämässä ja riemuitsee täydestä saaliskorista. Tekstiosuus alkaa sitaatilla, jossa muumiperhe kuvataan syysiltana perkaamassa sieniä. Tunnelma on läheinen ja leppoisa.

Muumisitaattien lisäksi ei Muumimamman sienikirjassa muuta leppoisaa sitten olekaan, vaan kirja on vankkaa asiaa alusta loppuun. Heilala omistaa ensimmäiset luvut sienien biologialle ja ekologialle, ja sitten perehdytään sienten rakenteisiin ja tuntomerkkeihin sekä myrkkysieniin. Potentiaalista sienestäjää eniten kiinnostava osuus alkaa vasta sivulla 26 luvusta ”Sienestäjän vuosi”. Aluksi kerrotaan kevätsienistä ja sitten esitellään lajeja ryhmittäin: tatit, haperot, rouskut, kääväkkäät, vahakkaat ja valmuskat. Omat lukunsa ovat saaneet myös jollain tavoin oudon näköiset tai poikkeavasti ”käyttäytyvät” sienet. Kirjan lopussa on lisäksi sienestys-, säilöntä- ja ruokaohjeita.

Heilala kirjoittaa asiantuntevasti mutta oppikirjamaisesti – ja aikuisen tasolla, ei lapsen. Olen itse sienestänyt koko ikäni, mutta Muumimamman sienikirjaa luin kuin mitä tahansa sieniopasta unohtaen välillä, että sitä markkinoidaan lasten sienikirjana. Kustantajan ikäsuositus on 7+, mikä on reilusti alakanttiin: kirja vaatii käyttäjältään hyvää lukutaitoa ja pohjatietoja luonnosta. Lukemista hankaloittavat myös pieni fontti ja aineistoahneus: kirjassa esitellään yli 100 sientä. Jos niistä opettelisi kaksi lajia vuodessa, kuten Heilala suosittelee, urakkaan menisi noin 50 vuotta! Olisi kannattanut karsia harvinaisuuksia ja nostaa selvemmin esiin yleisimmät, herkullisimmat ja helpoimmin tunnistettavat sienet.

Visuaalisesti kirja on kaunis. Sitä hallitsevat ruskan värit. Tove Janssonin originaalikuvat ja Anni Pöyhtärin uusmuumit luovat tunnelmaa. Myös Pöyhtärin laji- ja rakennekuvat ovat onnistuneita, mutta hänkään ei mahda mitään sille, että lähes 20 eri rouskua samalla aukeamalla saa sienestyksestä haaveilevan aloittelijan turhautumaan. Perehtyneen aikuisen käytössä kirja voi silti tarjota kiinnostavia tietopaloja myös lapsille.

Tuula Korolainen