Vauhdikasta fantasiaa viikinkien mytologiasta

Varislinnan salaisuus avaa norjalaisen Arne Lindmon jännittävän Pelkovaara-nuortenkirjasarjan. Lindmo luo taitavasti norjalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvan fantasiamaailman. Kirjasarja seuraa kolmen arviolta viidesluokkalaisen lapsen seikkailuja. Arkisen todellisuuden ja fantasian sulautuminen onnistuu erinomaisesti.

Pelkovaara eli alkukielellä Trollheim on fiktiivinen norjalainen pikkukaupunki, joka tuntuu suomalaiselle lukijalle tutulta paikalta, mutta sen metsiin kätkeytyy rinnakkainen todellisuus. Nopea hyppy kansansatumaiseen fantasiamaailmaan on kuin hauska leikki.

Arne Lindmo (s.1981) on ammatiltaan opettaja. Hänellä tuntuukin olevan hyvä ymmärrys siitä, minkälaista luettavaa alakouluikäiset nuoret kaipaavat. Norjassa hyvin suosittu sarja on nopeatempoinen ja sen henkilöhahmot ovat samastuttavia. Sarjassa on ilmestynyt alkukielellä jo seitsemän osaa. Lindmon virkkeet ovat aika lyhyitä ja helposti luettavia, mutta kieli ei suinkaan ole köyhää. Sujuvuudesta ja luontevuudesta kuuluu kiitos myös suomentaja Jonna Joskitt-Pöyrylle.

Adam muuttaa äitinsä kanssa Oslosta Pelkovaaraan, ja ensimmäisenä koulupäivänä hän tapaa uudet luokkakaverinsa Tobiasin ja Taran. Lapset oikaisevat kouluun kävellessään metsän läpi ja näkevät vanhan talon, jota ympäröi villiintynyt puutarha. Tara-tyttö on kuullut, että talo on noiduttu Varislinna, ja hän päättää mennä tutkimaan sitä yksin. Koulukiusattu Tobias on vähän arka, ja Tara haluaa kasvattaa hänen rohkeuttaan. Kun Taraa ei ala näkyä, pojat joutuvatkin seuraamaan häntä. Pian paljastuu, että Tara on jäänyt talossa asuvan peikon vangiksi.

Varislinna on täynnä yllättäviä onkaloita, tunneleita ja salahuoneita, ja sen kirjastosta löytyy kirjoja viikinkien mytologiasta. Lukutoukka Tobias tietääkin siitä jo aika paljon, ja hän osaa varoittaa muita kuoleman valtakunnasta, Helheimistä, ja maailmanlopusta, ragnarökistä. Varislinnan pihalla on ovi maanalaiseen maailmaan, josta hirviöt koettavat nousta maan pinnalle. Ensimmäisenä saapuvat jättiläiskäärme Midgård, tulta syöksevä Fenrir-susi ja julma Hel-noita, joita lapset käyvät vastustamaan noiduttujen aseiden kanssa. Yhteistyön avulla he voittavat pelkonsa. Jokaisella nuorista on vahvuutensa, joita toiset osaavat arvostaa.

Ida Skjellbakkenin ilmaisuvoimaista kuvitusta on sopivasti: kuvitus antaa aineksia hurjien olentojen kuvittelemiseen ja tunnelman rakentamiseen, mutta lukijan omalle mielikuvitukselle annetaan myös tilaa kuvittaa itse tapahtumia.

Kirjasarjan ensimmäinen osa muodostaa itsenäisen seikkailun, joka huipentuu taisteluun myyttisten olentojen kanssa. Sarjan jatko-osa Helheimin kostaja julkaistaan ensi helmikuussa, ja jo sen nimi saa uskomaan, että kaverukset saavat vastaansa vielä monenlaisia olentoja. Neuvokkuutensa ja ystävyytensä ansiosta he selviytynevät voittajina.

Päivi Brink