Typy ja topakka tonttu

Viime joulun Puntariin ehtimätön kuvakirja ei ole vuodessa vanhentunut.

Leikki-ikäisen Typyn elämä vinksahtaa: kotona on vesivahinko ja sitä on paettava Bertta-tädin luo. Mutta tätipä ei ole lapsiystävällinen eikä halua joulustakaan kuulla mitään.  Typy ja  koristelaatikosta löytynyt pikku tonttu puuhaavat kuitenkin yhtä ja toista, mikä ei ole tädin mieleen.

Kirja päättyy hyväntuulisesti: Typyn vanhemmat ja Bertta-täti  istuvat sohvalla Typyn ja tontun leikkiessä äidin ja isän tuoman joulukuusen alla äidin jouluherkkujen täyttämin vatsoin. Iloisen, viattoman näköisen Typyn kasvot ovat täydellinen vastakohta tympeäilmeiselle tädille. Sitä jäin miettimään, mikä on tarinan opetus: hyvän tekeminen toiselle omien mieltymysten kautta?

Airola on valinnut kuvitukseensa perinteisen joulupunaisen oheen vahvaa violettia, havunvihreää ja sinapinkeltaista, retrovärejä siis.

Terhi Laitinen