Tunteellisesta siilistä

Tuula Nyström on vuosien ajan antanut vapaa-aikaansa loukkaantuneille ja sairaille siileille. Hänelle on kertynyt tietotaitoa niin paljon, että hän on kirjoittanut piikkipalloista sekä aikuisten että lasten tietokirjat. Lastenkirjassa on todella paljon asiaa. Siilin elämä käydään syvällisesti läpi eräänlaisena tarinankehyksenä vuodenajat, tai tarkemmin sanottuna kesä ja syksy, koska talvella ja keväällä tämä maamme ainoa piikkinen eläin horrostaa. Niin ikään lukija saa tietää, että pihoilla kesäiltana vungertava ja tuhahteleva olento on vain yksi siililaji. Kaikki siileiltä kuulostavat eivät näet ole siilejä ensinkään, vaikka nimensä perusteella antavat ymmärtää, kuten on piikkisian ja merisiilin laita. Siitäkin muistutetaan, että maito saa piikkipallon mahan kipeäksi; sen sijaan sopivaa evästä ovat lehvälude, pikkukorvakärsäkäs, aitosysikiitäjäinen ja isopihtihäntä. Kertomusta vauhdittaa veikeä Venni-tyttö, joka toimeliaana tekee siilin elämää mukavaksi rakentamalla tälle talvipesän ja ruokintalaatikon. Mentorina hänellä toimii aikuinen Tuisku, jonka kanssa käyty vuoropuhelu on vertaista. Laila Nevakiven kuvitus on lumoava. Yhtä aikaa heleät ja vahvat värit hurmaavat. Naimapuuhat näsiän varjossa vetoavat tunteisiin, etenkin kun myöhemmin saadaan tietää aikuisten piikkipallojen elävän erakkoina. Luonnollisesti siili on visuaalisesti pääosassa, toisaalta sen pienuus ja sitä myöten alisteisuus ihmiseen nähden nousee hienosti esille, kun siili nuuskii Vennin punaisia kumisaappaita. Tämän lehden kansikuva kertoo Nevakiven luonnonkuvaajan taidosta.

Terhi Laitinen