Sota tulee iholle

Lapsi sotareportterina tuntuu luonnottomalta ajatukselta. Niin kuitenkin kävi Ukrainan Harkovassa helmikuussa 2022: edelllisenä päivänä hauskanpitoa ystävien, synttärikakun ja ilmapallojen kera ja seuraavana päivänä paetaan räjähdyksiä pakoon nihkeään kellariin. Turvana Jeva-tytöllä on mummi ja kiinnekohtana arkeen tapa kirjoittaa ajatuksiaan ylös. Näin syntyi Jevan sotapäiväkirja, alun perin kaunokirjoituksella kyrillisin kirjaimin, kolmen kuukauden ajalta, kolmessa maassa.

12-vuotias havainnoi kauhuissaan ammusten vihellyksiä ja iskujen tuhoja. Sodan arvaamattomuus provosoi nuoren muutenkin ailahtelevia tunteita. Sisäinen tuska purkautuu paniikkikohtauksiksi ja ehjä yöuni kirjataan saavutukseksi. Vahvuudeksi nousee omien tunnemyrskyjen tunnistaminen, analyysi ja nimeäminen.

Pakomatkalla länteen peliin puuttuu sattuma, jonka seurauksena tämä merkittävä tietokirja valmistuu. Sen tuottajaryhmä on tehnyt huolellista työtä. Yksilön näkökulman lisäksi mukana on kansainvälisen median välittämä faktojen lukupinta sodan merkkitapahtumista. Päiväkirjan havaintoja täydentävät selittävät viittaukset. Kirjoittaja on saanut tuekseen kokeneen lastenkirjallisuuden asiantuntijan, jota hän kiittää painokkaasti.

Eri symbolijärjestelmät rikastuttavat ilmaisua. Ukrainalaistaiteilijan kansikuva sisältää tarkkaan katsoen monenlaisia merkityksiä. Kuvituksena on kameranäppäilyjen lisäksi tekstiviestejä, jotkut niistä erottuvat kuitenkin puutteellisesti taustastaan heikon kontrastin takia. Piirroskartat sisältävät Jevalle tärkeitä kohteita. Kertomuksessaan hän viittailee karttoihin ja nimeää maantiedon lempiaineekseen. Hän tiesi tarkkaan, mihin ilmansuuntaan, kaupunkeihin ja maihin Harkovasta tuli pyrkiä sotaa pakoon.

Maria Lyytinen on suomentanut kirjan englanninkielisestä laitoksesta, joka taas pohjautuu venäjänkieliseen tekstiin. Suomennos on notkea ja siitä välittyy edelleen esiteinin tunteikas ääni. Monille kielillä käännetty myyntimenestys tuo Ukrainan turvallisuuspoliittisiin ja sotateknisiin tapahtumiin silminnäkijä-lapsen näkökulman. Tämä herättää lukijassa vahvoja tunteita, ahdistustakin. Kirjoille ei kuitenkaan ole ikärajoja ja saman suuntaisia kuvauksia on muissakin medioissa. Lukeminen edellyttää kansainvälisten tapahtumien tuntemusta ja abstraktia ajattelua. Aikuiselle kertomus antaa paljon ja vienee keskustelemaan aiheesta nuorten kanssa.

Jevan tarinasta ilmenee kielitaidon, mediataitojen ja yritteliäisyyden merkitys, toisaalta myös elämän hallitsemattomuus ja sattuman rooli. Niiden yläpuolelle nousevat ihmissuhteet ja toiveikkuus.

Ilta-Kanerva Kankaanrinta