Satusilmin Lumolinnaan

Satukuningatar Anni Swanin Lumolinna-satu (1905) on herännyt nykypäivään. Kangasniemen kirjastonjohtajan Sari Tullan idea nykyaikaistaa Swanin klassikkosatu on tuottanut uudenlaisen taidekuvakirjan.

Kangasniemellä vaalitaan Anni Swanin kulttuuriperintöä ja kaikki koululaiset tutustuvat opinnoissaan kirjailijan tuotantoon. Viime talvena kuvataiteilija Mari-Annikki Serdijn sai työkokeilupaikan Kangasniemen kirjastosta ja häneltä tilattiin uusia kuvituksia valitsemiinsa Swanin satuihin. Serdijnin lumoavan värikylläiset akvarellikuvat innostivat yläasteikäisiä, ja niin syntyi idea luoda uusi näkemys Lumolinna-sadusta nykypäivän lukijoille. Äidinkielen ja ruotsin kielen opettaja Anna Pölkki hioi tekstiä huolella, korjasi sanavalintoja ja sanajärjestyksiä nykykielen mukaiseksi, sillä alkutekstissä näkyi Swanin kotikielen, ruotsin, vaikutus.

Kuvakirja on värikylläinen, sadunhohtoinen, jugendtyyliä mukaileva teos, jonka symbolistista tarinaa voi lukea myös kuvien kautta. Serdijn on kuvittanut rohkean omaperäisesti ilman edeltäjiensä Martta Wendelinin ja Rudolf Koivun vaikutteita. Varhaiset satukuvitukset ovat mustavalkoisia, joten Serdijnin värimaailma tuo tarinan nykyaikaan. Teos sopii hyvin varhaisteineille ja vanhemmillekin. Kuvituksen ansiosta Swanin lukijapiiri laajenee ja uudet sukupolvet voivat löytää sadusta nykypäivään sopivia tulkintoja.

Lumolinna-satu on yksi merkittävimmistä Anni Swanin symbolistista saduista ja siihen kiteytyy koko satusymbolismin ydin. Sadun voi tulkita nuoren naisen tai naistaiteilijan kasvukertomuksena. Sadussa unelmat kehittyvät saduiksi, joita voi nähdä vain erityisten satusilmien avulla. Taiteilijaksi kypsyminen vaatii erilaisia elämyksiä sekä monia muodonmuutoksia. Satu heijastelee myös kirjailijan omakohtaista luontosuhdetta ja kehitystä satukirjailijaksi. Sadussa on luonnon kauneuden ja runsaiden kukkien aistimusvoimaista kerrontaa. Varhaisesta satuperinteestä Swanin satu eroaa sinä mielessä, että se korostaa tyttösankaruutta.

Sirpa Kivilaakso