Pojaksi kasvamisesta 2020-luvulla

Murrosikä on muutosten aikaa, johon liittyy paljon kysymyksiä. Näihin kysymyksiin vastauksia tarjoavia kirjoja on ilmestynyt suomeksi jo yli sadan vuoden ajan. Vaikka ihmisen kehitys nuoresta aikuiseksi kulkee samoja latuja kuin ennenkin, yhteiskunta kehittyvien nuorten ympärillä on muuttunut ja monessa kohtaa päivitys tietoihin on paikallaan. Norjalaiselta lääkärikaksikolta Ellen Støkken Dahlilta ja Nina Brochmannilta ilmestyi vuonna 2022 menestynyt ja palkittu Tyttökirja, ja sille luonnollinen jatko on poikien murrosikää käsittelevä kirja.

Kirjassa käydään läpi kaikki asiaankuuluvat pojasta mieheksi kasvamisen vaiheet: vartalon muutokset, aivojen ja tunne-elämän kehitys sekä rakastumisten ja seksin ensiaskeleet. Paljon on samaa mitä minullekin 30 vuotta sitten opetettiin, mutta uuttakin löytyy. Erilaisia identiteettikysymyksiä käsitellään huomattavasti monimuotoisemmin kuin aikaisemmin, mielenterveysongelmista ja psyykkisistä sairauksista ollaan avoimempia, internetin mukanaan tuomat ilmiöt ovat esillä ja seksin yhteydessä puhutaan selkeästi suostumuksesta ja rajoista.

Mitä arvomaailmaan tulee, Poikakirja on joustava, rakastava ja lämminhenkinen. Pojaksi identifioitumisesta, transsukupuolisuudesta ja seksuaali-identiteeteistä puhutaan tiiviisti, informatiivisesti ja avoimin mielin. Oman identiteetin tutkiskelun suhteen kirja kannustaa kiireettömään pohdiskeluun ja tunnusteluun, ja kehottaa olemaan uskollinen omille ajatuksilleen. Tämä on hyvä lähtökohta. Kirja osallistuu maskuliinisuuden ongelmakohtien purkamiseen kehottamalla poikiakin kohtaamaan ja tunnistamaan tunteensa. Poikia kannustetaan pyytämään apua sitä tarvitessaan.

Kirja on helppolukuinen. Kirsi Koiviston suomennoksen teksti soljuu sujuvasti kultaista keskitietä asiallisen lääkärityylin ja rennon nuorisolle kirjoittamisen välillä. Asioista puhutaan suoraan ja kiertelemättä. Magnhild Winsnesin kuvitus tuo kirjaan huumoria ja kepeyttä. Se on myös nykyaikaisen monipuolista ja raikasta: piirroksissa esiintyy esimerkiksi monenlaisia vartaloita ja petipuuhiin pääsee myös pyörätuolia käyttävä poika.

Lopussa kirja tiivistetään kauniisti kolmeksi pointiksi, jotka aikuistenkin on hyvä muistaa: 1) Oma keho on luotu käytettäväksi ja nautittavaksi, eikä kilpailemaan muiden kanssa. 2) Tunteitaan ei voi valita, mutta kaikki tunteet menevät ohi, kun ne uskaltaa näyttää. 3) Läheisyys on yhteistyötä, ja kaikilla on oikeus rajoihin ja kunnioitukseen. Näistä lähtökohdista on syntynyt hieno ja hyödyllinen kirja.

Mikko Saari