Omaa identiteettiä etsimässä

Helsinkiläisen kuvataiteilijan Johanna Witickin esikoinen Ossi ja Titityy aloittaa uuden sarjakuvaseikkailun. Witick asui lapsuudessaan lähellä Seurasaarta ja tarkkaili siellä mielellään oravia. Sarjakuvakerronta ja näppärä dialogi toimivat lukemaan houkuttajina. Tosin kirja ei ole sisältönsä puolesta lukemaan opettelevalle helpoimmasta päästä, koska sen aihepiirit herättävät varmasti lapsessa uteliaisuutta ja lisäkysymyksiä. Siksi se sopii parhaiten aikuisen ääneen lukemaksi.

Eläintarinat ja faabelit vetoavat lapsiin. Tarinan keskushahmona on Ossi-orava ja muina sivuhahmoina on muinaismetsän tarueläimiä. Tarina käynnistyy vauvalähetysten kanssa töpeksivästä flamingosta, joka vie oravavauva Ossin etanan hoiviin. Teoksen rönsyilevä juonikuvio rakentuu identiteetin etsinnän ympärille. Huumori ja parodiointi ovat siinä tärkeässä roolissa.

Johanna Witickin teksti on oivaltavaa, ja hän on taitavasti yhdistänyt kuvituksen ja dialogit toisiinsa. Vaikka sivuilla on runsaasti sisältöä, niin yleisilme säilyy pääosin raikkaana. Joissain kohdin on tosin hankala seurata lukuisten puhekuplien ja tekstipätkien logiikkaa. Aloitteleville lukijoille kokonaisuuden hahmottaminen voi olla haastavaa, mutta toisaalta tarinan ja taiton ajoittainen sekamelska voi myös koukuttaa ja huvittaa.

Lukijan mielikuvitusta ruokitaan myös sinne tänne sijoitelluilla mietelauseilla tyyliin ”Anna kaikkien käpyjen kukkia”. Lisäksi sivuilta löytyy koomisia tietoiskuja ja perusjuonen kannalta irrallisia episodeja, kuten myyrän runosessiot ja suden monologi. Satuja ja tarinoita tunteva saattaa löytää monen eläinhahmon taustalta viittauksia muihin teksteihin ja motiiveihin. Tässä kirjassa sanontoja ja elämänviisauksia on käännetty nurinkurin juuri oravalaaksoon sopiviksi. Lukija voi kuitenkin huoletta sivuuttaa tällaisen taiteellisen dekonstruktionismin, ja keskittyä vain Ossin seikkailuun outojen otusten keskellä. Toki kirja voi tarjota lapsellekin lohdun ja rohkaisun lisäksi myös elämänviisautta ja moraalia: adoptiolapsella ei aina ole helppoa elämässä ja oravan paikka on puussa, ei hirvessä.

Hanna Ronkainen