Nähdyksi tuleminen on tärkeää

Lastenkirjallisuuden historia tuntee monia yksinäisiä lapsihahmoja: hylättyjä, hyljeksittyjä ja orpoja. Anja Portinin lastenromaani jatkaa tätä traditiota ja tuo tutun kertomusasetelman nykypäivään. Surulliset kohtalot kietoutuvat yhteen romaanissa, joka on kuitenkin perusvireeltään lämminhenkinen.

Teoksen päähenkilö on nuori poika, Alfred, joka on tavattoman yksinäinen. Alfredin isä joko istuu apaattisena kotona tai matkustelee kuin vimmattuna ympäri maailmaa. Kun Alfred eräänä yönä tapaa mainoksia jakavan Amandan, hän pääsee kurkistamaan toisenlaiseen maailmaan. Amanda kykenee vaistoamaan yksinäiset lapset ja kutsuukin pian Alfredin kotiinsa. Amandalla on piha pullollaan omenapuita ja suuri talo täynnä vanhaa roinaa. Talon ullakolta poika hoksaa vanhan radiolaitteen. Yhdessä Amanda ja Alfred ideoivat radio-ohjelman, jota lähetetään yöaikaan kaikkien yksinäisten lasten iloksi ja turvaksi.

Tarinan kuluessa Alfred muuttuu hylätystä ja syrjäytyneestä pojasta lapseksi, joka tiedostaa oman arvonsa ja paikkansa maailmassa. Jopa yksittäiset sanavalinnat ovat merkitseviä: Alfredin isän puheessa viljelemä passiivi jättää pojan tyystin saman todellisuuden ulkopuolelle, kun taas Amandan käyttämä me-muoto lähentää uusia tuttavia. Aikuisilla on tarinassa osansa, mutta tärkeintä on se, että yksinäiset lapset löytävät toisensa ja ymmärtävät mahdollisuutensa ja merkityksensä.

Vaikka romaanin aihe täyttää melodraaman tunnuspiirteet, kertomus välttelee silti onnistuneesti synkkyyttä ja surumielisyyttä. Radio Popov on varsin viihdyttävä ja paikoitellen jopa jännittävä ja seikkailullinen. Kokeelliset kerrontaratkaisut, kuten joidenkin kohtausten kirjoittaminen näytelmädialogiksi, virkistävät tekstin seassa. Miila Westinin kuvitusta on mukana sopivasti elävöittämässä ja tauottamassa lukukokemusta.

Emmi Ketonen