Nonna Wasiljeff: Loukkupoika. Otava 2018. 336 s.
Nonna Wasiljeffin esikoisteos Loukkupoika on uuden sarjan aloitusosa. Päähenkilö Aaron on asunut koko ikänsä Loukussa, eräänlaisessa vankilassa. Paikkaan tuodaan aina silloin tällöin uusia luonnokkaita eli ihmisiä, joilla on jokin tavallisesta poikkeava erityiskyky. Loukun asukkaiden kyvyt sammutetaan erityisillä rannekkeilla, ja joskus joku heistä viedään Toiselle tasolle, josta kukaan ei halua puhua.
Aaron kuuntelee mielellään uusien tulijoiden tarinoita, mutta monien haaveilemiin karkaamissuunnitelmiin hän ei halua mennä mukaan. Aaron kuitenkin päätyy karkumatkalle, kun pieni ryhmä yrittää murtautua pakoon ja monenlaisten vaiheiden jälkeen pääsee vankeudesta. Aaronista outo ja tuntematon ulkomaailma tuntuu yllätyksellisyydessään vielä pelottavammalta paikalta kuin Loukku, jossa asiat toistuvat aina samalla tavalla. Aaronin äiti on pystynyt näkemään tulevaa, ja hän on jättänyt pojalleen ohjeeksi satukirjan, jonka satujen marginaaleihin hän on merkinnyt ohjeita pojalleen.
Luonnokkaat ovat erilaisia, joten heitä pelätään ja vainotaan. He eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä ryhmää, joka toimisi yhteisen päämäärän hyväksi toinen toistaan auttaen, vaan heidän joukossaan on monenlaisia ihmisiä. Toiset haluavat vain pysyä turvassa ja erossa ikävyyksistä, jotkut ovat ehkä valmiita petokseenkin saadakseen itselleen etuja. Poikkeuksellisia kykyjä on myös Tomuilla, jotka etsivät ja vangitsevat luonnokkaita. Aaron ihmettelee, miksi toisten kyvyt ovat hyväksyttyjä ja toisten vaarallisia.
Loukkupoika on jännittävä tarina, josta ei puutu yllättäviäkään käänteitä. Kerronta on mukaansatempaavan vauhdikasta, mutta tarina on melko synkkä, sillä mukana on myös ihmiskokeita, kidutusta ja kuolemaa. Monenlaiset vihjeet jäävät vielä auki, mutta kirja ei silti lopu häiritsevästi ”kesken”.
Merja Leppälahti
Teostyyppi: nuorten romaanit
Kustantaja: Otava