Kuoleman odotuksessa

Almalla on hallussaan kirottu musta helminauha, jonka helmet kertovat hänen elinpäivänsä. Vanhemmat puhuvat syksystä ja koulutarvikkeiden hankkimisesta, mutta Alma tietää, ettei hän tule uutta reppua tarvitsemaan. Hänen kuolinpäivänsä lähestyy, vaikka hän ei ole vielä ehtinyt edes elää.
Naapuriin muuttanut Mia johdattaa Alman Juurankomaahan, maahisten maailmaan. Siellä on moni asia samanlainen kuin tavallisessa maailmassa, mutta kuitenkin vähän eri tavalla. Kotonaan pyörätuolissa istuva Mia pystyy Juurankomaassa kävelemään sujuvasti ja jopa tanssimaan. Juurankomaa vaikuttaa aluksi hauskalta leikiltä, mutta se osoittautuu myös vaaralliseksi. Kirottu helminauhakin liittyy jotenkin Juurankomaahan. Juurankomaassa asuu myös Rappeuttaja, joka nostaa esille pahimpia pelkoja. Rappeuttajaa on vaikea voittaa, mutta Alman on yritettävä, itsensä ja ystävien tähden.
Alman isoäiti on juuri kuollut ja koska Almakin uskoo pian kuolevansa, hän miettii paljon kuoleman olemusta. Hän pohtii, millä tavoin tulee kuolemaan, mutta erityisesti sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Mitä tapahtuu ruumiille? Siirtyykö kuolleen henki johonkin muualle, jossa hän jatkaa olemista tietoisena olentona, vai häviääkö kaikki kuoleman hetkellä? Alma miettii isoäitiään Babaa ja veljeään, joka on kuollut vauvana ennen Alman syntymää, ja ystäväänsä Miaa, joka sairastaa kuolemaan johtavaa rappeuttavaa sairautta.
Vaikka kirjan teemana on vahvasti ja konkreettisettisesti kuoleminen, kirja ei silti ole ahdistava. Odotettavissa olevan kuoleman ympärillä. Uudet ystävät Mia ja Kuura tuovat kumpikin mukanaan kiinnostavia asioita. Ja kun Alma pystyy voittamaan pelkonsa, monet asiat muuttuvat paremmiksi.

Merja Leppälahti