Kohti omaa luontosuhdetta

9789523419858

Julia Wiberg: Iloinen metsäretki. Puuhaa lähiluonnossa ympäri vuoden (Stora roliga skogsbo ken, 2022). Kuv. Cecilia Heikkilä. Ruotsista suom. Sinikka Sajama. Mäkelä 2024. 69 s.

Kirjan tehtävät kannustavat tunnustelemaan metsäluontoa kaikilla aisteilla. Puiden keskelle kehitellään esterata tai rakennetaan käpymitta oman pituuden arviointiin. Polulla nuuhkitaan ilmaa, josko sen haju kertoisi tietyn luteen läsnäolosta. Erilaiset elämykset tuovat iloa ja ujuttavat käsitteitä ympäristön jäsentämiseen.

Pienet, leikinomaiset tehtävät ryhmittyvät vuodenajan mukaan. Keväällä keksitään oma kevätlaulu, kesällä solmeillaan kukkaseppele, syyssade kutsuu pärskyttelemään lätäkössä tai askartelemaan sisällä siemenaakkosia ja nuoskalumesta taiteillaan lumilyhty.

Erilaisia aktiviteetteja on noin sata. Useimmat niistä perustuvat toimintaan, monet visuaalisuuteen tai loogiseen päättelyyn ja muutamat kolmiulotteiseen hahmottamiseen, matematiikkaan, verbaalisuuteen tai sosiaalisuuteen. Kaikkiin sisältyy luonto jollain tavoin.

Touhujen jäsentäjäksi nousee mieleen Howard Gardnerin teoria tietynlaiselle informaatiolle herkistä lahjakkuuden lajeista, joita ovat esimerkiksi naturalistinen, verbaalinen, matemaattinen, visuaalinen, kinesteettinen ja interpersonaalinen lahjakkuus. Wibergin ja Heikkilän monipuoliset metsätehtävät soveltuvat suoraan tällaiseen kehikkoon ja muistuttavat hyvän teorian käytännöllisyydestä. Iloinen metsäretki sisältää runsaasti pienimuotoisia ja vaihtelevia maastotehtäviä. Ne stimuloivat eri asioista kiinnostuneita lapsia, ja jokainen voi löytää näistä puuhista tekemisen riemua ja rakentaa omaa, yksilöllistä luontosuhdettaan.

Kirjassa esitellään kymmeniä eliölajeja ja -ryhmiä: kasveja, nisäkkäitä, lintuja ja hyönteisiäkin. Lastenkirjailija Julia Wibergin kielessä näkyy lämmin kiinnostus luontoa kohtaan. Jotkin ilmaukset ja pehmokäsitteet kiinnittävät huomiota: onko parempi kirjoittaa ”ötökkä” vai ”pikkueläimet” ja ”kakka” vai ”jätös”? Eufemismien myötä sälytetään lapselle aikanaan poisoppimisen vaiva ja uuden täsmäkäsitteen omaksumisvelvoite.

Suomentaja Sinikka Sajama on mukavasti lokalisoinut ruotsalaislähtöisiä tekstejä Suomeen esimerkiksi lajien yleisyyden ja rauhoitusten osalta. Cecilia Heikkilän kevyesti pelkistetyt piirrokset esittävät lajeja tai lajiryhmiä niin, että ne ovat yleensä helposti tunnistettavissa ja lajityypilliset piirteet tulevat ilmi.

Ilta-Kanerva Kankaanrinta

Teostyyppi: /
Kustantaja:
Onnimanni-numero: