Kohti lukevaa ja kirjoittavaa elämäntapaa

Mirkka Auvinen kirjoittaa teoksensa esipuheessa, kuinka ”Yhdessä vietetyt hetket sanojen ja kirjojen parissa ovat kultaakin arvokkaampaa pääomaa, joka kasvattaa lasta kohti lukevaa elämäntapaa. Aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa syttyy rakkaus kieleen”. Monipuolinen ja luova kirja antaa paljon virikkeitä mainitun pääoman kartuttamiseen.

Runoilijana tunnetun Auvisen ensimmäinen proosateos sisältää lyhyitä arjen tarinoita sekä niiden teemoihin liittyviä sanataideharjoituksia. Jokaisessa osiossa on myös pohdinta- ja keskustelukysymyksiä tarinoiden teemoista sekä lastenkirjojen vinkkilista, jonka avulla voi matkata syvemmälle sanataiteen maailmaan. Teos on suunnattu oppimateriaaliksi varhaiskasvatukseen sekä esi- ja alkuopetukseen, mutta sitä voi soveltaa myös lapsen ja vanhemman yhteisiin hetkiin. Susanna Sinivirran iloinen ja tunnekylläinen kuvitus värittää kirjan eläväksi.

Tarinoissa Usva-tyttö seikkailee Rapina-apinan kanssa erilaisissa arkisissa tilanteissa. Käydään esimerkiksi kirjastossa, markkinoilla ja sairaalassa mummoa tervehtimässä. Ensimmäisessä tarinassa apinapehmolelu löytyy eläintarhan roskakorista, ja sen jälkeen siitä tulee erottamaton osa Usvan elämää. Ihmeellisintä on, että apina alkaa puhua Usvalle. Mutta miksi kaikki ihmiset eivät kuule Rapina-apinan puhetta?

Vastaus löytyy mielikuvituksesta, ja mielikuvituksen taitoa harjoitellaan teoksen sanataideharjoituksissa, jotka laajenevat myös muihin taiteen lajeihin. ”Sanataiteen sateenvarjon alla on lupa leikkiä ja taiteilla sanojen lisäksi musiikin, kuvallisen ilmaisun ja liikkeen avulla”, muistuttaa Auvinen, ja niinpä harjoituksetkin ovat hyvin moniulotteisia: niistä huokuu luovuus, joka aukeaa moneen suuntaan.

Ohjeistukset ovat yksityiskohtaisia. Ilman havainnollistavia esimerkkitekstejä ja -ilmauksia ne olisivat voineet jäädä vaikeatajuisiksi. Auvisen tausta runoilijana tulee esiin taitavissa esimerkeissä, joissa puhutaan vaikkapa ”hymyilevien haikujen riippukeinusta” tai lumotusta metsästä, jossa ”sipsutetaan kissankellotossuissa”.

Rapina-apina: Kutkuttavaa sanataidekasvatusta lapsille on inspiroiva kirja, joka muistuttaa, miten iloista ja hauskaa sanoilla leikkiminen voi olla. Sen äärellä saattaa aikuisellekin tulla hinku saada aikaan kynän rapinaa. Sitä ääntä Rapina-apina rakastaa.

Anna Pölkki