Kipua ja lempeyttä

Vanhemmat kuopiolaiset tietävät kertoa tarinaa kaupungin ainoasta otolaryngologista, lapsettomana eläneestä Aku Laaksosesta, jolla oli tapana läiskiä parkuvaa tenavaa korvalliselle.

Tällaisen kertomustradition vastapainoksi Kristiina Louhen kuvakirja Tomppa ja tohtori korva on tuiki tarpeellinen teos, sillä vaikka äkäiset akut ovat jo aikaa sitten vaihtuneet ystävällisiin ja jopa lempeisiin mikkoihin, tietää korvasärky edelleen monelle lapselle kivuliasta lääkärikäyntiä.

Silloin kun Tomppa ei piittaa puurosta, eikä mummonkaan mannavellit auta, tohtori Korva, oikeammin Mikko, tarjoaa kerta toisensa jälkeen avun. Mikon luo otetaan tietenkin mukaan kissa Kii ja Martti-mato. Kissankin korvat Mikko tutkii, ja myös ne punoittavat, tosin vähemmän kuin Tompan. Nuhaneniä toki molemmat, on tohtorin diagnoosi. Kirjassa on itkusta ja hädästä huolimatta levollinen ja turvallinen tunnelma.

Pidän Kristiina Louhen lämpimistä, rauhallisten värisävyjen kuvista myös silloin, kun on kyse tummista asioista, kuten yöstä, jolloin valvotaan korvien kanssa. Alvar Aallon lasten pöytäryhmä pikkuväen piirustuksineen sopii hyvin lääkäriaseman interiöörin dokumentointiin. Tompan kodin sisustuksessa ja äidin mekossa taas on aistittavissa modernia retrohenkisyyttä.

Terhi Laitinen