Kiehtova perinneromaani

Kotimainen mytologia on uinut tällä vuosituhannella etenkin useisiin nuortenkirjoihin, mutta ei kenties mihinkään samalla intensiteetillä kuin teoksessa Ikimetsien sydänmailla. Mikko Kamulan uutuuskirjasta ei kunnianhimoa puutu. Sen lähes 700-sivua ovat vasta kuusiosaiseksi kaavaillun Metsän kansa -sarjan ensimmäinen osa – ja kirjailijan mukaan kymmenen vuoden perehtymisen sekä taustatyön tulos.

Kirja kuvaa Juko Rautaparran perheen elämää 1600-luvun Savossa. Jukon ensimmäinen vaimo ja vanhimpien lasten, Heiskan, Varpun ja Tenhon äiti on kuollut. Tarinassa perheen äitinä elää Mateli. Kertomus alkaa uuden pikkusisaren syntymällä, ja perheeseen kuuluu vielä Mallu-mummo.

Kertomuksen keskiössä on n. 10-vuotias Tenho. Hän on haltijoiden mieleen ja kiinnostunut vanhasta tiedosta, tarinoista, taioista ja tietäjistä. Teoksessa fantasian tasolla onkin merkittävä rooli. On haltijoita, tunnettu tietäjä, vainajahenkiä sekä lappalaisnoidan kostoksi nostattama karhu. Tenhon lisäksi kertojanäänen saavat välillä myös isommat sisarukset. Heiskan kautta kuvataan arkisempia, aikuisemman nuoren miehen asioita kuten ensimmäistä metsäretkeä ja kauppamatkaa. Isosisko Varpu taas valottaa etenkin naisten elämänpiiriä: kotia, karjanhoitoa, käsitöitä. Vaikka Ikimetsien sydänmailla ei ole nuortenkirja, se voisi olla sitäkin. Sarjan ensimmäinen osa on leimallisesti kasvukertomus.

Muinainen miljöö on historiasta kiinnostuneelle kiehtova. Aluksi runsaat historialliset yksityiskohdat tuntuvat hieman päälle liimatuilta, mutta kun tarina imaisee mukaansa, tunne unohtuu. Vuosien pohjatyö ja tiedonkeruu näkyy hyvässä: se tuo teokselle uskottavuutta ja syvyyttä. Perehtyminen kertoo paitsi kunnioituksesta myös vilpittömästä kiinnostuksesta aihepiiriä kohtaan. Ja parhaat tarinat ovat niitä, jotka on kirjoitettu intohimosta ja innosta.

Itse tarina on koukuttava ja toimiva, parhaimmillaan ajaton. Yliluonnolliset elementit eivät vie pohjaa historialliselta kuvaukselta. Teos on yhtä aikaa uskottava ja viihdyttävä, niin kuin hyvä spekulatiivinen fiktio on. Fantasian taso tekee tarinasta kokonaisen ja tuo tervetullutta tuoreutta menneestä kertovien teostemme perinteeseen.

Avausosan perusteella Kamulan sarjalla on mahdollisuuksia kasvaa tavoitteidensa mukaiseksi, monessa mielessä isoksi kertomukseksi. Toivottavasti jatko-osat lunastavat ainakin osan syntyneistä odotuksista.

Maaria Rousu