Keskiaikainen pulmaseikkailu

Pakopelit levittäytyvät varsinaisista pakohuoneista uusiin formaatteihin. Suomeksi on saatu jo joitakin pakopelikirjoja. Pakoretki mestauslavalta on lajissaan ensimmäinen kotimainen: sen pulmat ovat Getaway Gamesin ammattilaisten laatimia ja Roope Lipasti on kirjoittanut niiden ympärille tarinan.

Tapahtumien kehyksenä on vuoden 1520 Tukholman verilöyly, jossa kuningas Kristian II mestautti monia aatelisia. Kirja kertoo nuoren Petrus- pojan matkasta turkulaisen munkin seurassa Turusta Tukholmaan, päätymisestä keskelle verilöylyä ja pakomatkasta pois Tukholmasta.

Kirja on tosiaan romaani: luvuissa voi olla monta sivua luettavaa ennen kuin päästään käsiksi taas uuteen pulmaan. Tekstin määrä on ristiriitainen juttu: Usein pakopelejä on mukava ratkoa yhdessä jonkun kanssa, mutta lukemisen paljous vaikeuttaa yhteispelaamista. Kirja soveltuukin parhaiten yksinään ratkottavaksi.

Raakuuksien kuvausta ei voi historiallisen aiheenkaan takia välttää 1500-luvun tunnelman tavoittelussa. Lipasti käyttää kautta linjan ronskia ja rehevää kieltä. Petruksen matkakumppani, isä Sigfrid, on hilpeä ylensyönyt alkoholisti, jonka lihavuudesta tehdään pilkkaa takapajuiselta tuntuvalla tavalla. Ankeaa on myös se, miten ensimmäinen kirjassa esiintyvä nainen raiskataan ja seuraavan kohdalla kommentoidaan heti alkuun hänen rintojensa suuruutta. Kovin on keskiaikaista, tosiaan!

Pulmia on 12 ja ne ovat pakohuonepelejä harrastaneille tutuntuntuisia. Esineitä ei tällä kertaa saa käpisteltäväksi, mutta hahmotuskykyä koetellaan silti. Kynästä ja paperista on apua. Tehtävät on mahdollista ratkoa tekemättä merkintöjä itse kirjaan, jolloin sen voi antaa jonkun toisenkin ratkottavaksi.

Teosta suositellaan 15 vuotta täyttäneille. Suosituimman pakopelisarjan, Exit-pelien, käyttämällä asteikolla tämä olisi mielestäni 2,5/5: tehtävät eivät olleet kokeneelle pakohuonepelaajalle vaikeita, mutta noviiseille haastetta riittää varmasti. Jokaiseen tehtävään on kirjassa neljä vihjettä, jonka jälkeen saa suoraan ratkaisun, joten jumiin ei tarvitse jäädä, jos joku tehtävä osoittautuu liian vaikeaksi. Tarinan sopivuutta lapsille kannattaa harkita, mutta pulmat kyllä sopivat yläkouluikäisten ratkottaviksi. Nuoremmat lapset voivat pähkäillä pulmia yhdessä aikuisen kanssa.

Mikko Saari