Eveliina Talvitie: Ai niin, minä olen muuten Lee.
Kuv. Jani Ikonen. Enostone 2023. 64 s.
Kuvittajan ja graafikon Jani Ikosen persoonallinen tyyli on tuttu jo monesta lasten- ja nuortenkirjasta. Ensimmäisen lastenkirjansa kirjoittanut Eveliina Talvitie on aiemmin tehnyt tieto- ja kaunokirjoja aikuisille.
Alakouluikäinen Lee asuu kahdestaan isänsä Eeron kanssa ja puhuu monta kertaa viikossa videopuheluita Intiaan muuttaneen Sipe-äidin kanssa. Leellä on paljon erityiskykyjä. Hän esimerkiksi osaa olla samaan aikaan unessa ja valveilla. Hän on niin taitava maastoutuja, ettei isä erota häntä kaupassa takkien joukosta. Lisäksi hänellä on hörhökorvat, jotka kuulevat kaiken, jopa voikukkien puheen. Ystäviä hänellä ei kuitenkaan ole, ja jostain syystä kaikki aina kysyvät häneltä juuri sitä.
Kun Lee tutustuu keltatakkiseen lätäkköhyppelijään, hän toivoo lopultakin saavansa ystävän. Kun Lee kysyy hyppelijän nimeä, tämä näyttää lappua: Lii. Lii kirjoittaa lapulle myös olevansa mutisti eli hänellä on tilannekohtaisia vaikeuksia puhumisessa. Se ei haittaa Leetä, ja Lii arveleekin, että hän ehkä voi puhua Leelle.
Lee on erittäin viehättävä tuttavuus, ja hän tulee hyvin eläväksi Ikosen ilmeikkäissä kuvissa. Uuden lastenkirjasarjan aloittava avausosa on lämpimän humoristinen, vaikka sisältää myös vakavaa asiaa. Sen paremmin Leetä kuin hänen keltatakkista kaveriaan ei kirjassa määritellä tytöksi tai pojaksi, vaan lukija voi nähdä päähenkilöt sellaisina kuin haluaa.
Merja Leppälahti
Teostyyppi: lasten romaanit
Kustantaja: Enostone
Onnimanni-numero: 2023/4